Mitä on hyvä vanhemmuus? Psykologi varoittaa nykyilmiöstä: "Siitä olisi hyvä päästä pois"

8:16
Miten talousasioita murehtivan vanhemman tulisi toimia lasten seurassa? Katso Elina Komulaisen koko haastattelu videolta.

Uutisaamussa vieraillut asiantuntijapsykologi Elina Komulainen kertoi, miten tukea kaikkien perheenjäsenten mielenterveyttä ja mitä ylipäätään on hyvä vanhemmuus.

Vanhemman mielenterveydellä on suuri merkitys lapsen mielen hyvinvoinnille.

Tiedetään, että vanhempien mielenterveysongelmat, kuten masennus, lisäävät lasten alttiutta mielen sairauksiin. Geenien lisäksi kasvuympäristöllä on merkittävä rooli siinä, käykö riski toteen vai ei.

– Lapsen mielenterveys lähtee kehittymään jo ihan odotusaikana, MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Elina Komulainen sanoo.

Aikuisen silloinen elämäntilanne, ajatukset syntyvästä lapsesta sekä mielikuvat tulevasta vanhemmuudesta vaikuttavat siihen, millainen kiintymyssuhde vanhemman ja lapsen välille tulee muodostumaan. Perheiden hyvinvointia pitäisikin lähteä tukemaan jo tässä vaiheessa.

– Tuore THL:n tutkimus kertoo, että kun vanhemmat ovat saaneet tukea jo odotusaikana, niin se heijastuu pikkulapsivaiheeseen ja edistää psyykkistä hyvinvointia pikkulapsella, Komulainen sanoo.

Myös hyvinvointi siis tarttuu.

Mitä on hyvä vanhemmuus?

Mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Mutta vaikkei psyyken sairautta olisi, moni kuormittuu suorituskeskeisessä yhteiskunnassa.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

– Someaika tekee vielä sen, että jaetaan tuonne, mitä kaikkea ollaan suoritettu. Se hiipii salakavalasti vähän vanhemmuuteenkin. Monet vanhemmat haluavat lapselleen pelkkää hyvää, mutta arjesta voi tulla liian suorittamista ja siitä olisi hyvä päästä pois. Lapselle riittävät ihan ne perusasiat, Komulainen sanoo.

Perusasioita voidaan ajatella olevan viisi: uni ja lepo, ravitsemus ja ruokailutilanteet, sosiaaliset suhteet, liikkuminen, leikki ja luovuus. Näistä huolehtiminen arjessa muodostaa pilarin, jonka varaan koko perheen hyvinvointi rakentuu.

Tärkeää olisi esimerkiksi katsoa, että jokainen syö aamupalan kotoa lähtiessään ja että lapsi kohdattaisiin päivän menojen jälkeen. Arjen tapahtumia, iloja ja suruja voi jakaa vaikka päivällisen ääressä.

– Rutiinit kantavat meitä, jos on jotain henkilökohtaisia elämän hankaluuksia tai kriisejä tai kun on globaaleja haasteita. Kaikessa voidaan palata näihin rutiineihin, koska ne tuovat elämään jatkuvuutta ja ennakoitavuutta ja sitä kautta myös turvallisuuden tunnetta, Komulainen sanoo.

Miten talousasioita murehtivan vanhemman tulisi toimia lasten seurassa? Katso Elina Komulaisen koko haastattelu artikkelin yltä löytyvältä videolta.

Milloin apua jaksamiseen?

Tällä hetkellä moni aikuinen on huolissaan vallitsevasta maailmantilanteesta ja isojen pahoinvointi heijastuu pieniin. MTV Uutisten, Suomen Rehtorit ry:n ja Lastenklinikoiden Kummien kyselyssä lähes kaikki rehtorit kertoivat mielenterveyden haasteiden lisääntyneen peruskoulussa.

Komulainen pitää tärkeänä, että koulut tiivistäisivät yhteistyötään kotien kanssa. Tasavertaiset kohtaamiset ja pysähtyminen lapsen asioiden äärelle auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia perheissä.

Vanhempi voi pyytää kouluterveydenhuollosta tukea myös itselleen, jos kokee voimavarojensa hiipuvan. Pikkulasten vanhemmat puolestaan voivat kääntyä neuvoloiden suuntaan.

Apua kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä venyttää jaksamistaan äärirajoille, kunnes kamelin selkä katkeaa.

Kosketus on helppo tapa rauhoittaa levotonta lasta – alla olevalla videolla kerrotaan, millainen on hyvä kosketus.

1:36
KATSO VIDEO: Millainen on hyvä kosketus – entä huono? Kirjailijat Nora Lehtinen ja Jenni Skyttä-Forssell kertovat.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja