"Mitä muut maat meistä ajattelevat?" Suomalaiset nolostelevat omaa alkoholinkäyttöään

Kaksi kolmesta suomalaisesta sanoo, että heitä nolottaa joskus ajatella, miltä suomalainen alkoholinkäyttö näyttää ulkomaalaisten silmin. Lähes joka toinen kantaa joskus huolta siitä, miten alkoholinkäyttö vaikuttaa omaan tai läheisen terveyteen. 

Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin kyselytutkimuksesta, johon vastasi helmikuussa 2015  978 suomalaista.

Vain harva uskoo, että alkoholi tosiasiassa on terveellisempää kuin yleensä väitetään. Mutta vaikka suomalaiset suhtautuvat ilmeisen kriittisesti alkoholiin, se myös koetaan vahvasti yksityisasiaksi. Kaksi kolmesta on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että alkoholinkäyttö on jokaisen yksityisasia.

Miesten ja naisten asenteissa on selvä ero – miehet suhtautuvat naisia selvästi vapaamielisemmin useinkin toistuvaan alkoholinkäyttöön. Samoin merkittävä ero on siinä, miten alkoholinkäytöstä ajatellaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa.

Nuoremmissa vastaajaryhmissä humalajuominenkin usein hyväksytään.

Kolmas selkeä ero on eri ikäryhmien ajatuksissa kohtuukäytöstä. 

Nuoremmissa vastaajaryhmissä humalajuominenkin hyväksytään osaksi kohtuukäyttöä useammin kuin yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä.

– Tässä toki taustalla voi olla ero myös elämäntilanteessa. Humalajuomisen ei ehkä nuorena koeta haittaavan arkielämää samalla tavalla kuin vanhempana. Mutta kun Suomessa on tavattu toivoa, että alkoholikulttuuri muuttuisi fiksummaksi uusien sukupolvien myötä, ei ole kovin hyvä uutinen, että nuorissa ikäryhmissä humalajuomisen "normaalius" nousee näin selkeästi edelleen esiin, harmittelee EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

– Mutta yleisesti ottaen suomalaisten tiukka suhtautuminen alkoholin kohtuukäytön rajoihin yllätti ainakin EHYT ry:n. Voisi tiivistää, että suomalaisten mielestä kohtuukäyttäjän sopii juoda korkeintaan neljä annosta suunnilleen joka toinen viikko. Pari kertaa vuodessa – ehkä juhannuksena ja pikkujoulujen jälkeen – saa sitten vähän kärsiä krapulastakin.

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 16.- 26.2.2015 välisenä aikana. Haastatellut edustivat Suomen 18–79 -vuotiasta väestöä pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Haastatteluja tehtiin yhteensä 978 kpl. Tutkimuksen näyte on muodostettu monivaiheisella ositetulla otannalla.