Työuupumus koskettaa yli 200 000 suomalaista: "Ei riitä kädet eikä työntekijät"

Työn imu tarkoittaa työssä koettua myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jota luonnehtivat kokemukset tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta työssä.

Onko sinulla havaintoja tällaisesta?

– Ehkä hyvinvointi otetaan nykyään paremmin huomioon. Kun on sitä uupumista. Siihen on herätty, sanoo valtiotieteiden opiskelija, kaupan alalla työskentelevä Lotta Günther.

Yhä harvempi pohtii irtisanoutumista

Millä uupumista voi estää?

– Pitämällä huolta itsestään mahdollisimman hyvin ja koittaa puuttua epäkohtiin ja kertoa esimiehille suoraan omista fiiliksistä, pohtii Österlund.

Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulosten mukaan yhä harvempi työntekijä pohtii usein irtisanoutumista, mutta silti heitä on yli viidennes – tarkoittaa siis reilusti yli puolta miljoonaa työntekijää. 

– Tämän vuoden kesällä irtisanoutumista harkitsi usein 22 prosenttia vastaajista,  osuus laski kesän 2023 tutkimuksesta kolme prosenttiyksikköä. 

– Kun kyseisen luvun suhteuttaa työllisten määrään Suomessa, joka oli Tilastokeskuksen mukaan 2025 elokuussa 2 594 000, niin työssäkäyvistä irtisanoutumista usein harkitsevia olisi noin 570 000, sanoo professori.

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Aiempaa harvempi kokee työkykynsä hyväksi

Yhä harvempi kokee työkykynsä hyväksi – neljä kymmenestä. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa työntekijää. 

– Tässä tutkimuksessa työkykynsä arvioi hyväksi 39 prosenttia vastaajista. Suhteutettuna työllisten arvioituun määrään tämä olisi noin miljoona työntekijää, toteaa Hakanen.

Ennen koronaa loppuvuonna 2019 työkykynsä hyväksi arvioi 43 prosenttia vastaajista eli laskua kyseisessä prosenttiosuudessa on 4 prosenttiyksikköä.

"Hurja määrä ihmisiä"

Lisäksi 8 prosentilla eli yli 200 000:lla työntekijällä on todennäköinen työuupumus.

– Se on hurja määrä ihmisiä ja heidän läheisiään, joita tämä myös koskettaa, pohtii professori.

– Mutta myönteistä siis on myös irtisanoutumisaikeitten väheneminen ja erityisesti nuorilla työntekijöillä sekä yksinäisyyden lievä helpottuminen. Työoloista kuulluksi tulemisen kokemus on hieman kohentunut, summaa Hakanen.

Sen sijaan usko työn muuttumiseen paremmaksi on hieman heikentynyt, ja toisaalta työn estetekijät, jotka haittaavat työn tekemistä ja kuormittavat rooliristiriidat sekä byrokratia, toimintatapojen ja sääntöjen kankeus ovat hieman lisääntyneet.

"Vaalisin nuoria"

 Erityishuomio nuoriin, toivoo professori.

– Nuoret voi huonommin kaikilla meidän hyvinvoinnin mittareilla. Minä työpaikan arjessa vaalisin nuoria työntekijöitä, ottaisin huomioon, varmistaisin että he saavat riittävästi tukea ja keskustelua – sitten meillä on iloisia veronmaksajia tulevina vuosikymmeninä. 

Lue myös:

Jos töissä ottaa pattiin joka päivä, pohdi tätä: "Liian moni jää liian pitkäksi aikaa"