Mistä 30 000 työllistä? Hallitus käy kohtalonkysymyksensä kimppuun huomenna – työllisyysryhmistä ei odoteta ihmeitä: "Se ei tule vain juttelemalla ja piirtämällä lukuja"

– Isojen ja "kovien" työllisyyskeinojen osalta ei todennäköisesti ole edistytty, STTK:n Antti Palola arvioi.

– Että olisi saatu läpimurto, että nyt kulkee ja nyt tapahtuu, sellaista kuvaa minulla ei ole, Akavan Sture Fjäder komppaa.

Hallituksen asettamat työryhmät ovat miettineet, kuinka Suomen työllisyysaste saataisiin hilattua ylös 75 prosenttiin.

Keinoja tarvitaan – onko niitä keksitty?

Vastuuministeri vaihtui kesken työn

Sanna Marinin (sd.) hallituksen huominen iltakoulu – joka järjestetään poikkeuksellisesti kello 12 päivällä – on tavanomaista kiinnostavampi.

Huomenna hallituksen on määrä keskustella työllisyysryhmien keksimistä työllisyyskeinoista. Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) asetti koko hallituskaudeksi eri alojen asiantuntijoista koostuvia ryhmiä, jotka ovat pohtineet, kuinka Suomi saisi lisää työllisiä.

Työllisten määrä on keskeinen asia Suomen kansantalouden ja suomalaisten taloudellisen hyvinvoinnin kannalta.

Lisäksi hallitusohjelman lukuisat kirjaukset on sidottu työllisyysasteeseen, ja Marinin hallitus lienee poliittisesti vaikeuksissa, jos elokuuhun mennessä ei ole kehitetty keinoja ainakin 30 000 lisätyöllisen saamiseksi.

Koko hallituskauden tavoite on 60 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste.

Työllisyyskeinoista vastasi aiemmin Rinteen hallituksessa työministeri Timo Harakka (sd.). Tällä hetkellä vastuuta kantaa Marinin hallituksen työministeri Tuula Haatainen (sd.).

Fjäder: Tilanne on parempi, mutta vain vähän

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder arvosteli ryhmien toimintaa MTV Uutisten Uutisextrassa hieman ennen joulua.

Työryhmät eivät olleet tuolloin edistyneet, eikä läpimurtoa ole Fjäderin mukaan tullut vieläkään.

– Tilanne on pikkusen positiivisempi, mutta että olisi saatu iso läpimurto, että nyt kulkee ja nyt tapahtuu, sellaista kuvaa minulla ei ole, Fjäder sanoo.

Fjäderin mukaan työministerin vaihtuminen on edistänyt työtä siltä osin, että neuvotteluja on nimitetty koordinoimaan valtiosihteeri Ville Kopra.

Tarjonta työllisyyskeinojen osalta on kuitenkin isossa kuvassa laihaa.

– On tietenkin maahanmuuttopuolella toimenpiteitä, jotka voivat auttaa, ja on puhuttu niin sanotusta aktiivimalli kakkosesta, joka liittyy henkilökohtaiseen työllistämissuunnitelmaan, Fjäder sanoo.

"Se ei tule vain keskustelemalla ja juttelemalla"

Monesta suusta kuultiin syksyn aikana lausahdus, jonka mukaan helppoja keinoja työllisyyden nostamiseen ei enää ole.

Helppoa ei ole ryhmätyökään, sillä yhteistyötä tekevät työnantaja- ja työntekijäosapuolet, jotka käyvät samanaikaisesti kovaa vääntöä työehtosopimusneuvotteluissa.

Lisäksi hallituspuolueiden välillä on ollut jopa perustavanlaatuisia erimielisyyksiä sopivista työllisyyskeinoista.

Fjäder peräänkuuluttaa rohkeutta tehdä "kovempaa politiikkaa". Keinoja ei siis pitäisi kaihtaa.

– Varmaan paine siihen puuttuu sekä hallituksen sisällä että työryhmissä. Pitäisi miettiä, miten prosessiin syntyy kauhun tasapaino politiikan ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä.

– Se ei tule vain keskustelemalla, juttelemalla ja piirtämällä lukuja. Pitää tehdä aidosti asioita, ja sitä en ole vielä nähnyt.

STTK:n Palola: Erimielisyyksissä ei edistystä

Yli 500 000 työntekijää edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo arvostavansa työryhmätyötä, sillä se lisää keskinäistä ymmärrystä.

Samaan hengenvetoon Palola kuitenkin lisää, ettei pohdinnassa ole tapahtunut valtavaa edistystä.

Työllisyyskeinoista, joista oltiin erimielisiä ennen ryhmien kokoamista, ei ole päästy vieläkään sopuun.

– Niissä ei todennäköisesti ole kovinkaan paljoa edistytty, Palola sanoo.

"Pehmeät" keinot noussevat huomenna esiin

Oletettavaa on, että hallituksen iltakoulussa mainitaan huomenna ainakin panostukset työvoimapalveluihin, osatyökykyisten työllistäminen sekä ulkomaalaisten työlupa-asiat, joiden suhteen työllisyysryhmissä ei ole missään vaiheessa vallinnut suuria erimielisyyksiä.

Nämä keinot ovat siitä hankalia, ettei valtiovarainministeriö (VM) kykene juuri laskemaan niiden suoria työllisyysvaikutuksia. 

– Isojen ja "kovien" keinojen, joilla on suoria vaikutuksia, jotka VM:n laskukone pystyy todentamaan, osalta ei todennäköisesti ole edistytty, Palola kertoo.

– En osaa sanoa, kuinka paljon niistä on edes työryhmissä pystytty keskustelemaan.