Median uutisointi julkisuuden henkilöiden yksityiselämästä ei ole yksiselitteistä, sanoo viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen Helsingin yliopistosta.
Riku Neuvonen sanoo STT:lle, että uutiskriteeriksi ei riitä pelkästään se, että julkisuuden henkilöiden yksityiselämä kiinnostaa yleisöä.
Sen sijaan uutisoinnissa tulee punnita julkisuuden henkilöiden asemaa ja sitä, liittyykö uutisoituun asiaan yhteiskunnallista intressiä.
– Suomessa on kipuiltu tämän asian kanssa pitkään, Neuvonen sanoo.
– Suomihan sai juuri tämäntyyppisistä asioista aikoinaan useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT), ja siksi lainsäädäntöä on myöhemmin muutettu.
"Myös julkkiksilla on tosiasiallista valtaa"
Neuvosen mukaan EIT:n ratkaisukäytännöissä on kiinnitetty huomiota myös siihen, onko uutisointi ylipäätään tehty yhteiskunnallisesti merkittävän asian kertomiseksi vai jostain kevyemmästä syystä.
– Eli onko uutisoitu siksi, että saataisiin lööppijulkisuutta, näkyvyyttä ja lehtiä kaupaksi, tai onko uutinen julkaistu jopa niin sanotusti pahantahtoisesti, Neuvonen puntaroi.
Yksi peruste yksityiselämästä uutisoinnille voi olla esimerkiksi se, että tiedoilla on merkitystä julkisen tehtävän hoitamisen kannalta.
Neuvonen kuitenkin tähdentää, että myös muilla kuin julkista valtaa käyttävillä julkisuuden henkilöillä voi olla yhteiskunnallista merkitystä.
