Lukukausimaksujen käyttöönotto johtaisi koulutuksen laadun eriytymiseen suomalaisissa korkeakouluissa, pelkäävät opiskelija- ja tutkijajärjestöjen edustajat.
Ajatus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lukukausimaksuista nousi esille jälleen viime vuoden lopulla. Valtiovarainministeriö ehdotti niiden käyttöä osana joulukuussa julkaistua virkamiespuheenvuoroaan. Ministeriö perusteli asiaa koulutuksen laadun vahvistamisella ja julkisen talouden kustannusten pienentämisellä.
Puheenvuoroon sisältyneessä muistiossa arvioitiin, että korkeakoulut voisivat maksujen myötä erikoistua myös opetusmenetelmiltään niin, että osa opinahjoista "tukeutuu enemmän edullisempiin opetusmenetelmiin".
Yliopisto-opiskelijoita edustavan SYL:n koulutuspolitiikan asiantuntija Heidi Rättyä tulkitsee, että tuloksena olisi kahden kerroksen koulutusjärjestelmä. Hän on yllättynyt siitä, kuinka avoimesti asia muotoiltiin ministeriön muistiossa.
– Suomen koulutusjärjestelmän etu on, että eri korkeakouluista saa samantasoisen tutkinnon eikä ole erikseen eliittiyliopistoja ja sellaisia korkeakouluja, joiden tutkinnoilla olisi vaikea työllistyä, Rättyä sanoo.
Samoilla linjoilla on Tieteentekijöiden liiton tuore puheenjohtaja Tero Karjalainen.
– En pitäisi näin pienessä kansakunnassa suotavana kehitystä, että loisimme kahden kategorian tutkintoja. Kyseessä olisi tilanne, jossa esimerkiksi hyvinvointialueet palkatessaan lääkärin pohtisivat koulutustaustan perusteella, voiko hänet palkata, Karjalainen sanoo.
Uutisaamu: Sähkötukea, inflaatiota, taantumaa – tällainen talousvuosi suomalaisia odottaa (22.12.2022)
