Ministeriö selvitti: Suomen ei kannata siirtyä eurooppalaiseen raideleveyteen

Suomen keskeisten raideyhteyksien muuttaminen eurooppalaiselle raideleveydelle ei olisi kannattavaa, vaan kustannukset olisivat hyötyihin nähden huomattavan korkeat, toteaa asiaa selvittänyt liikenne- ja viestintäministeriö (LVM).

Ajatuksen taustalla on EU-komission ehdotus, jonka mukaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) raideyhteydet pitäisi rakentaa eurooppalaisen standardin mukaisiksi. Suomessa on käytössä 1 524 millimetrin raideleveys, kun taas muualla Euroopassa yleinen standardi on 1 435 millimetriä.

Ehdotuksen käsittely on EU:ssa vielä kesken, ja Suomi on suhtautunut siihen varsin kriittisesti. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) luonnehti viime kesänä vaatimusta raideleveyden vaihdosta Suomen kannalta kohtuuttomaksi. Suomi on katsonut, että raideleveyden osalta pitäisi olla mahdollista käyttää kansallista harkintaa.

Uusi runkoyhteys Helsingistä Tornioon tuottaisi suurimmat hyödyt

Selvityksessä laskettiin, miten kustannukset ja hyödyt vaihtelisivat eri vaihtoehdoissa. Laskelmiin otettiin runkoyhteyden rakentaminen pääradan rinnalle Helsingistä Tornioon, uusien hankeyhtiöiden eli Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan ratojen rakentaminen eurooppalaisella raideleveydellä sekä TEN-T-verkon ratojen muuttaminen eurooppalaiselle rataleveydelle.

Helsinki–Tornio-vaihtoehdon arvioitiin tuottavan laajimmat hyödyt ja pienimmät haitat. Myös hankeyhtiöiden ratojen rakentamista eurooppalaisella leveydellä kannattaisi selvittää tarkemmin. Koko TEN-T-verkon muuttaminen aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä ja vaikuttaisi muun muassa raakapuun kuljetuksiin.

Mikään vaihtoehdoista ei kuitenkaan olisi kustannustehokas. Kahden eri raideleveyden käyttäminen samalla raiteella ei ole Suomen oloissa teknisesti mahdollista, todetaan selvityksessä, jota tekemässä oli Proxionin, Destian ja Ubigun asiantuntijoita.

Raideleveysesityksen käsittely jatkuu EU:ssa TEN-T-verkoston osalta. Suomi jatkaa työtään sen puolesta, että kansallinen harkintavalta raideleveyden osalta säilyy myös lopullisessa asetuksessa.

Lue myös:

    Uusimmat