Milloin rokotepassi voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön ja miten sen tulisi toimia? ”Ei se voisi olla ihan niin, että passi tai ulos”

9:21
Katso video: Voitaisiinko Suomessa avata yhteiskunta rokotetuille? Puhelimessa julkisoikeuden professori

Suomessa pohditaan, kuinka jatkossa voitaisiin elää ilman suuria sulkutoimia. 

Esimerkiksi ravintoloihin ja tapahtumiin voitaisiin vaatia jatkossa rokotepassia todistuksena saaduista rokotteista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronasta.

Vaikka tällä viikolla säädetyt rajoitukset kurittavat jälleen etenkin ravintola-alaa, suhtautuu matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö rokotepassiin varauksella. 

MaRan toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan rokotepassin käyttöönotossa tulisi odottaa etenkin, että kaikki halukkaat ovat saaneet koronarokotteen. 

– Sitä ei voitaisi sillä tavalla käyttää syrjivästi, että valtion rokotusohjelman mukaisesti jotkut ihmiset eivät ole vielä saaneet rokotteita, jos se olisi esteenä pääsylle esimerkiksi ravintolaan, Lappi sanoo. 

Oppia maskisuosituksista

Lapin mukaan tulisi varmistua yleisestikin ihmisten halukkuudesta rokotepassia kohtaan. 

– Henkilökunta voi joutua täysin kohtuuttomiin tilanteisiin, jollei tällä olisi laajaa kansalaisten hyväksyntää. 

Hänen mukaansa esimerkiksi ravintoloissa asiakkaat ovat käyttäytyneet henkilökuntaa kohden jopa aggressiivisesti, kun henkilökunta on huomauttanut maskisuosituksesta ravintolassa liikkuessa. 

– Tällaisia tilanteita ei voi syntyä, Lappi sanoo. 

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

4:14

Nuorista suuri osa yhä rokottamatta

Myös Helsingin yliopiston julkisoikeuden professorin Susanna Lindroos-Hovinheimon mukaan rokotepassissa tulisi huomioida erityisesti sen syrjimättömyys.  

– Jos tällainen järjestelmä otettaisiin, siinä tulisi huomioida se, ettei se syrjisi ketään. Yleisellä tasolla järjestelmää on kuitenkin vaikea arvioida tässä vaiheessa, kun konkreettista ehdotusta ei vielä ole.

Pohdittavia ehtoja olisivat esimerkiksi ikärajat. Tällä hetkellä etenkin nuorten rokottaminen on vielä vaiheessa, ja asetus 12–15-vuotiaiden riskiryhmään kuulumattomien rokottamisesta on yhä lausuntokierroksella.

– Järjestelmää luotaessa tulee mietittäväksi erityisesti se, ketä tämä koskisi, mitä palveluita voitaisiin rajata sekä mitkä kaikki toimet riittävät, eli tulisiko olla kaksi rokotetta, käykö testitulos ja kauanko testitulos on voimassa, Lindroos-Hovinheimo listaa. 

– Ei se voisi olla ihan niin vain, että passi tai ulos, hän toteaa. 

Kuukausien työ edessä

Lindroos-Hovinheimon mukaan rokotepassin laajentamisesta olisi lähtökohtaisesti säädettävä lailla, eikä asiassa riittäisi esimerkiksi viranomaismääräykset. 

– Jos johonkin tilaisuuteen ei pääsisi tai jotakin palvelua ei saisi ilman passia, niin helposti on kyse perusoikeuksiin liittyvistä vapauksista ja oikeuksista, Lindroos-Hovinheimo kertoo. 

– Ei tällaiset asiat oikein järjesty suomalaisessa oikeusvaltiossa ilman, että niistä säädetään lailla, hän jatkaa. 

Lindroos-Hovinheimon mukaan kestää yleensä kuukausia ennen kuin laki valmistuu hallituksen esityksestä. Muutokset eivät astuisi voimaan ainakaan kesän aikana. 

– Niinhän sen kuuluukin olla, että lainsäätämistä pohditaan jokaiselta kantilta, eli tässä voi kestää. Olisin yllättynyt, jos tällainen laki tupsahtaisi ihan muutaman kuukauden sisään, hän kertoo. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja