Valtioneuvoston kanslian (VNK) mukaan koronaväsymystä aiheuttavat muun muassa epävarmuus rajoitusten kestosta sekä vaikeus sopeutua "uuteen normaaliin".
Suomalaisten koronaväsymys on viime aikoina lisääntynyt, mikä näkyy myös koronatartuntojen määrissä, arvioi muistion laatimiseen osallistunut VNK:n käyttäytymistieteellinen erityisasiantuntija Maarit Lassander.
– Tartuntalukujen kehityksessä näkyvät voimakkaasti väsyminen, kyllästyminen ja turhautuminen siihen, että rajoitukset ovat olleet jo pitkään voimassa.
Koronaväsymys ilmenee Lassanderin mukaan siten, että suomalaiset käyttäytyvät nyt riskialttiimmin.
– Motivaatio pitää yllä niin sanottua suojautumiskäyttäytymistä on heikompi. Olemme ikään kuin taitekohdassa. Rokotuksia on annettu paljon, mutta osa nuoremmista ikäryhmistä on vielä ilman rokotuksia.
Lue myös: Korkeat tartuntaluvut eivät näy juuri sairaalahoidossa – THL:n Nohynek kertoo kuinka moni tartunnan saaneista on rokotettu
Lassander ei koe, että koronavirukseen liittyvät riskit olisivat juuri alhaisemmat rokotusten ansiosta.
– Koronahan leviää aika vauhdilla tällä hetkellä, eli siinä mielessä riski on korkea. Riski sairastua vakavasti tai joutua tehohoitoon on laskenut eli riskin laatu on muuttunut. Tästä on varmasti kyse myös siinä, että suhtaudutaan vähän kevyemmin rajoituksiin.
Lue myös: THL:n Salminen: Aikuisväestö rokotettu lokakuun loppuun mennessä – normaaliin paluusta tulisi keskustella jo aiemmin
Sen sijaan rokotuskattavuuden nousu voi aiheuttaa ihmisille "virheellistä itseluottamusta".
– Se, että seuraamme mediasta rokotuskattavuuden etenemistä ja sairaala- ja tehohoitopotilaiden määriä, muokkaa käsitystämme siitä, kuinka suuresta riskistä on kyse. Tuolloin aletaan ehkä kokea, että riski on pienempi, mikä voi aiheuttaa virheellistä itseluottamusta.
Kokemus uhasta muuttunut
Muistion mukaan koronaväsymystä aiheuttaa myös se, että hallinnan tunne katoaa rajoitusten myötä.
– Vaikka ei kävisi juuri koskaan museossa tai kuntosalilla, jo pelkkä mahdollisuuden poistaminen harmittaa, muistiossa todetaan.
Lassander ei ota kantaa siihen, kuinka oikeutettuina suomalaiset kokevat nykyiset koronarajoitukset.
– Kokemus uhasta on varmasti erilainen ja muuttunut rokotusten myötä. Se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy puhua tästä eri tavalla. Hyvin todennäköisesti tilanne helpottuu rokotusten myötä, mutta emme voi olla ehdottoman varmoja siitä, että näin tapahtuu syksyn kuluessa.
Valtioneuvoston kanslian mukaan "rajoitukset tulevat jatkumaan, ja koronaväsymystä tullaan kokemaan myös kesän jälkeen". Lassander ei ota kantaa siihen, kuinka kauan rajoitustoimia mahdollisesti tarvitaan.
Lue lisää: Milloin Suomen väestö on suojattu koronalta? Rokotejohtajalta kova väite: “Laumasuojalla ei ole mitään merkitystä”
– On hyvin perusteltua pitää edelleen yllä turvallisuuteen perustuvaa toimintatapaa, koska tiedämme, että esimerkiksi long covid -tapaukset voivat nuorille olla ikäviä. On virheellistä luottaa siihen, että kaikki on takana ja hyvin.
Lassanderin mukaan myöskään rajoitusten kiristäminen ei tepsi, ellei koronaväsymystä saada kitkettyä.
– Silloin, kun motivaatio on alhaalla, pelkät rajoitukset eivät poista riskialtista käyttäytymistä.