Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan riittävä rokotuskattavuus saavutetaan vasta loppuvuodesta. Huolena on etenkin lasten ja nuorten rokottamattomuus.
Lehtonen ennustaa MTV Uutiset Liven haastattelussa koronaviruksen neljännen aallon pahentumista kesälomien päättymisen jälkeen.
Lue myös: MTV seuraa koronatilannetta: Tässä artikkelissa tuoreimmat tiedot
Lehtosen mukaan vaara tartuntojen leviämiselle etenkin kouluissa on todellinen, sillä koulut alkavat ennen 12-15-vuotiaiden rokottamista. Lehtonen huomauttaa, että myös lapset voivat sairastaa vakavan tautimuodon.
– Toivoisin, että mahdollisimman nopeasti päästäisiin myös yli 12-vuotiaiden rokotuksissa eteenpäin ja saataisiin tätä suojaa laajennetuksi myös nuorisoon.
Lehtosen mukaan 12-15-vuotiaiden riskiryhmään kuulumattomien rokotukset voisivat alkaa elokuussa.
– Kieltämättä koulut alkavat ennen tätä, eli riski tartunnoille on todellinen.
Rajoitukset eivät hillitse epidemiaa riittävästi
Lehtonen ei usko, että ravintolarajoitusten kiristämisellä muilla kiihtymisalueilla Uudenmaan tasolle on suurta merkitystä epidemiatilanteen hallitsemisessa.
Lue myös: Uusia ravintolarajoituksia kiihtymisvaiheen alueille – näistä maista pääsee Suomeen jatkossa ilman todistuksia
– Uudellamaallahan nämä rajoitukset ovat olleet voimassa, ja nämä tartunnat ovat silti lisääntyneet nuorten keskuudessa, jotka paljon liikkuvat ja tapaavat toisiaan.
Lehtosen mukaan epidemiaa hallitaan paremmin väestön rokottamisella.
– Meillähän on kaksi tapaa hallita tätä epidemiaa: toinen on rokotuskattavuuden lisääminen ja toinen on rajoitustoimet, silloin kun tauti leviää, ja itse kyllä painottaisin tässä tilanteessa tätä rokotusten nopeuttamista, Lehtonen sanoo.
– Se on paljon pysyvämpi ratkaisu tälle tilanteelle kuin se, että laitetaan paikkoja kiinni, hän jatkaa.
Lehtosen mukaan riittävään rokotesuojaan on yhä matkaa.
– Riittävä rokotesuoja väestön suojaamisen kannalta on todennäköisesti vasta vuoden lopulla saavutettu.
Sairaalahoidon tarve tarkempaan tarkasteluun
Lehtosen mukaan jatkossa painotetaan päivittäisten tartuntamäärien sijasta tarkemmin sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta.
– Varmaan suurin osa asiantuntijoista on samaa mieltä, että on tärkeämpää seurata perinteisiä sairastuvuuden mittareita, kuten kuolleisuutta, sairaalahoidon tarvetta, sairauspäiviä ja työkyvyttömyyttä, kuin sitä, kuinka moni virustartunnan saa, Lehtonen listaa.
Päiväkohtaisten tartuntamäärien seuraamiselle on myös perustelunsa.
– Kyllähän ne hyvin antavat kuvaa siitä, missä tämän taudin kanssa mennään. On tärkeää monitoroida, mistä tätä tautia tulee ja mitä virusmuunnoksia on.
Tartuntamäärät kertovat myös rokotussuojan kestosta.
– Olemme HUS:ssa jo keväästä lähtien tarkastelleet, paljonko tartuntoja tulee rokotetuille. Sitä on tärkeä seurata, koska tehosterokotteet voivat jossain vaiheessa tulla tarpeellisiksi, Lehtonen kertoo.
Iäkkäät ja immuunipuutteiset henkilöt voivat saada kolmannen rokoteannoksen jo vuodenvaihteessa.