Miksi sähkötupakkakauppa ei saa uhkasakon uhalla myydä ainetta, jonka myynti on elintarvikekaupoissa sallittua? Kauppiaat ja viranomaiset kiistelevät makunesteiden myynnistä | MTV Uutiset
1:55Video: Tupakasta pyritään tekemään entistä epähoukuttelevampaa
Julkaistu 16.03.2019 06:02
MTV UUTISET - Toni Joukanen
Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö on kieltänyt 15 000 euron uhkasakolla elintarvikearominesteiden myynnin neljässä helsinkiläisessä sähkötupakkakaupassa. Kielto pohjautuu Valviran ohjeistukseen, jonka mukaan yksikkö toteuttaa valvontaa Helsingissä.
Kauppiaat katsovat kiellon perustuvan ainoastaan myyntipaikkaan ja olevan siten syrjintää.
Sähkötupakan käyttöön tarvitaan nestettä. Laitteen päässä olevan pumpulin ympärillä olevaa vastuslankaa kuumennetaan sähkövirran avulla. Pumpuliin valutetaan laitteen tankista nikotiinia sisältävää nestettä. Kuumuuden ansiosta neste höyrystyy ja syntynyttä höyryä imetään henkeen.
Suomen laki sallii nikotiininesteen myynnin, mutta on kieltänyt höyrystettäväksi tarkoitetut makunesteet, jotka ovat useissa Euroopan maissa sallittuja.
Myyntikiellosta tulkintaero
Nyt asetettu myyntikielto koskee tulkintaa siitä, millaiseksi määritellään höyrystettäväksi tarkoitettu makuneste. Tupakkakauppiaat ovat valittaneet päätöksestä perustellen, että heidän myymänsä makunesteet eivät ole höyryttelyvalmiita, eli käyttövalmiita nesteitä.
Miksi sähkötupakkakauppa ei saa uhkasakon uhalla myydä ainetta, jonka myynti on elintarvikekaupoissa sallittua? Kauppiaat ja viranomaiset kiistelevät makunesteiden myynnistä
Sen sijaan makunesteet ovat alun perin elintarvikekäyttöön suunniteltuja elintarvikemakuja tai aromeja. Laki ei kiellä elintarvikemakujen myyntiä.
Vastaavia elintarvikemakuja saa myydä isoissa marketeissa ja niitä myydään myös niissä ruokakaupoissa, joissa myydään rinnan sähkösavuketuotteita. Kielto koskee vain tiettyjä erikoismyymälöitä.
Sallittuja makuaromeja ruokakaupan hyllyssä.
– Ainoa mihin Valviran vaatimus perustuu, on että me olemme erikoisliike. Valvira katsoo, että todennäköinen käyttötarkoitus on silloin sähkötupakka, jolloin Valvira rinnastaa sen valmisnesteeseen, jota koskee tupakkalaki, kertoo Teemu Sarapaltio, tupakkatuotteita myyvän Puffin toimitusjohtaja.
Liikkeille on määrätty uhkasakkoja
Puff Helsinki on yksi uhkasakon alla olevista liikkeistä. Vastaavanlaisia uhkasakkoja on määrätty eri liikkeille jo aiemmin muualla Suomessa.
Näistä päätöksistä on tehty valituksia alueellisiin hallinto-oikeuksiin ja uhkasakkojen toimeenpano on keskeytetty, kunnes asiaan saadaan ratkaisu. Tällä hetkellä valituksia on käynnissä ainakin neljässä eri hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeuksissa asioita ajavat kunnan valvontaviranomaiset, ei Valvira. Kukin hallinto-oikeus käsittelee tällä hetkellä asiaa itsenäisesti.
Laki ei määrittele tarkasti
Jotta elintarvikemakua voi käyttää sähkötupakassa, se täytyy sekoittaa ensin mauttomaan pohjanesteeseen. Tähän seokseen lisätään vielä nikotiini, joten valmiiseen höyrystettäväksi tarkoitettuun seokseen tarvitaan yhteensä kolme osaa, joista nyt kielletty makuneste on yksi.
– Tupakkalaki lähtee siitä, että höyrystettäväksi tarkoitettu nikotiiniton neste on muu neste kuin nikotiinineste, joka on tarkoitettu sähkösavukkeen avulla höyrystettäväksi. Laissa ei oteta kantaa mitenkään siihen, tuleeko sen olla sellaisenaan höyrystettäväksi tarkoitettu vai täyttääkö myöskin tällainen mikstuura tai sekoitettava aromiaine sen määritelmän. Siihen ei tupakkalaki ota kantaa, myöntää Isabella Lencioni, Valviran lakimies.
"Kokonaisharkinta ratkaisee"
Asia onLencionin mielestä haastava laintulkinnallinen kysymys ja tuotteella saattaa olla kahden eri lainsäädännön mukaisia velvoitteita tai vaatimuksia. Käyttötarkoitus ratkaisee, sovelletaanko tuotteeseen tupakkalakia vai kuuluuko se elintarvikkeisiin.
– Kokonaisharkinta ratkaisee. Se on olennaisen tärkeää ja sitä yritämme aina painottaa myyntiä valvoville kunnille, että tarkkailisivat valvontatilanteita kokonaisuutena. Millainen se koko myymälä on, onko siellä paljon muitakin elintarvikkeita vai onko se sähkösavukealan pieni erikoisliike, missä myydään pääasiassa tupakkalain alaisia tuotteita, Lencioni selventää.
Tätä päätöstä Sarapaltio pitää syrjivänä. Hän katsoo, että uhkasakkopäätös ei perustu olemassa olevaan lakiin, vaan ainoastaan virkamiesten tulkintaan, jota määrittelee ainoastaan myyntipaikka.
Sähkösavukekaupassa myynnissä oleva alunperin ruoanlaittoon ja maustamiseen tarkoitettu makuaromi, jonka myyminen on nyt kielletty.
Suuret marketit saavat myydä, mutta pienet erikoisliikkeet eivät. Jos elintarvikkeiden myynti kielletään yksinomaan sen perusteella, mikä myyntipaikka on kyseessä, kyseessä on hänen mielestään lakiin perustumaton syrjivä kielto.
Suomessa tupakka ei saa maistua
Suomen tupakkalaki uudistettiin EU:n uuden tupakkatuotedirektiivin mukaisesti vuonna 2016 ja sähkösavukkeet otettiin sen sääntelyn piiriin. Uuden lain myötä yksi lain muutoksista oli tunnusomaisten makujen ja tuoksujen kielto.
Lain perusteella kiellettiin sähkösavukenesteissä tunnusomaiset tuoksut ja maut, kuten esimerkiksi karkki- ja hedelmämaut. Tupakkamaku on sallittu. Suomessa siten nikotiinivalmisnesteen makuna saa olla vain mauton tai tupakanmakuinen. Makuainekielto koskee myös nikotiinittomia nesteitä.
Makunesteiden kieltäminen oli kuitenkin Suomen oma ajatus. Sitä ei vaadittu EU-direktiivissä. Suomessa kansallista kieltoa on perusteltu halulla suojella alaikäisiä ja vähentää sähkötupakan houkuttelevuutta.
Suomen autoverotuksen muuttanut juristi apuun
Juristi Petteri Snell avustaa uhkasakon alla olevia yrityksiä, jotka hänen mukaansa pyrkivät saamaan saman kohtelun kuin isommatkin yritykset.
– Lainsäädännössä on tulkinnanvarainen aukko, jota valvira tulkitsee tiukasti, että kun tuotetta myydään tupakkaliikkeessä, niin se on tupakkatuote, mutta kun sitä myydään elintarvikeliikkeessä, se on elintarvike, Snell sanoo.
Snellin mielestä asiassa on myös toinen ongelma: myös kannettavan arvonlisäveron määrä vaihtelee myös myyntipaikan mukaan. Kun elintarvikearomia myydään ruokakaupassa, siitä kannetaan elintarvikkeen mukainen arvonlisävero, joka on 14 prosenttia. Mutta kun sama tuote myydään erikoisliikkeessä, siihen sovelletaan korkeampaa arvonlisäverokantaa, joka on 24 prosenttia.
– Siitäkin me ollaan pyydetty selvitystä ja toivottu että joku, joka ei itse osaa ratkaista, kysyisi ennakkoratkaisua EU:sta, Snell jatkaa.
Tällä hän viittaa siihen, että Suomen tuomioistuin voi pyytää ennakkoratkaisua EU:lta, mutta tuomioistuin arvioi tarpeen itse.
Petteri Snell taisteli aikanaan Suomen käytettyjen autojen laitonta verotusta vastaan ja sen seurauksena EU lopulta pakotti Suomen muuttamaan käytettyjen autojen verotusta ja laskemaan myös uusien autojen autoveroa. Snell kertoo, että aikoo myös tässä riidassa taistella tarvittaessa loppuun saakka.
– Ainoa minne korkeimman hallinto-oikeuden jälkeen voi kannella ratkaisusta, on EU-komissio. Siinä voi parhaimmassa tapauksessa kestää neljä vuotta, Snell kertoo.
Snell kuitenkin toivoo, että ennen sitä joku hallintotuomioistuimista ottaisi isällisen tai äidillisen otteen asiaan ja uskaltaisi ratkaista kiistan käyttämällä järkeä. Ensimmäistä hallinto-oikeuden ratkaisua odotetaan kesään mennessä.
Myös Valviran mielestä on toivottavaa, että saadaan oikeuskäytäntöä tuomioistuimesta.
– Kyllä. Sitä tässä odotetaan, vastaa kysymykseen Valviran lakimies Lencioni.
