Suomessa palaa vuosittain keskimäärin noin 450 hehtaaria metsää. Metsien rakenne, vesistöt ja tehokas valvonta pitävät palot yleensä kurissa, mutta kuumat ja kuivat kesät voivat lisätä suurpalojen riskiä.
Vaikka Suomessa syttyy vuosittain noin 2 000 maastopaloa, ne jäävät yleensä pieniksi verrattuna Etelä-Euroopan tuhoisiin metsäpaloihin.
Suuretkin metsäpalot ovat mahdollisia, mutta Suomen metsissä on palojen leviämistä hidastavia erityispiirteitä.
Suomessa metsäkuviot ovat varsin pieniä eivätkä palot eivät pääse leviämään kuviolta toiselle yhtä helposti kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa, kertoo turvallisuussääpäivystyksen ryhmäpäällikkö Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta.
– Eli yhdellä kuviolla on vaikka nuorta kuivaa männikköä, jossa palo leviää nopeasti, mutta seuraavalla metsäkuviolla onkin sitten nuorta koivikkoa, ja palo ei pääse leviämään sinne.
Suomessa metsää palaa vuosittain keskimäärin noin 450 hehtaaria, mikä on vain murto-osa siitä pinta-alasta, jota esimerkiksi Etelä-Ranskassa on tuhoutunut viime viikkoina.
Tasainen maasto ja kattava metsäautotieverkosto helpottavat sammutustöitä. Myös järvet ja muut vesistöt toimivat luonnollisina paloesteinä.
– Aluskasvillisuudessa leviävät palot rajautuvat tyypillisesti polkuihin ja metsäautoteihin, mutta voimakas latvustopalo voi levitä niidenkin yli. Järvet ovat myös luonnollisia esteitä.
Suurin osa Suomen maastopaloista saa alkunsa ihmisen toiminnasta, mutta loppukesällä myös salamointi on merkittävä palojen syttymissyy.
Palot havaitaan usein joko sytyttäjän ilmoituksen, satelliittivalvonnan tai tähystyslentojen avulla.
