Työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Jari Murto Helsingin yliopistosta kertoo videolla, miksi hän pitää hallituksen kaavailemia työmarkkinamuutoksia suurina, vaikka hallitus itse väittää toisin.
Poliitikot ja ammattiyhdistysväki ovat viime viikot puhuneet taajaan paikallisesta sopimisesta yrityksissä, mutta mitä se tarkoittaa tavallisen palkansaajan kannalta?
Mitkä uudistukset parantavat kilpailukykyä oikeasti – tuleeko Suomesta palkansaajia vihaava yhteiskunta? MTV:n debatti paljasti osapuolten syvät erot
Paikallisessa sopimisessa työehdot sovitaan työpaikkakohtaisesti, mutta se ei ole nykyään mahdollista aloilla, joilla on voimassa yleissitova työehtosopimus. Tähän hallitus hakee nyt muutosta.
Suomessa on yli 200 työehtosopimusta, joiden välillä paikallinen sopiminen vaihtelee Murron mukaan hyvin paljon.
Pieni vai suuri muutos?
Murto korostaa, että vaikka joillakin aloilla kaavailtujen muutosten vaikutus ei ole suuri, toisilla on riski, että työehtosopimukset eivät jatkossa olisikaan yleissitovia. Tämä voisi mahdollistaa esimerkiksi palkkojen heikentymisen.
– Jos työntekijän vähimmäisehdot määräytyvät yleissitovan työehtosopimuksen perusteella tällä hetkellä, mutta työnantajan järjestäytymisaste vähenee, tällaisella alalla on riski siitä, että vähimmäisehdot alkavat heikentyä.
