Suomessa on parhaillaan käynnissä poliittinen lakko. Satamissa vienti ja tuonti on kaksi viikkoa seisahduksissa. Lakko saattaa jatkua pidempäänkin, mikäli asioissa ei tapahdu edistystä.
Lakkoon on liittymässä ensi viikon torstaina ja perjantaina STTK:n alainen toimihenkilöliitto Erto. Erton puheenjohtaja Juri Aaltosen mukaan tärkein syy Erton osallistumiselle lakkoon on se, että Suomesta ollaan tekemässä Pohjoismaiden palkansaaja-vihamielisintä yhteiskuntaa.
– Jos katsotaan työmarkkinauudistuksia, työrauhauudistuksia ja katsotaan sitä, millä tavalla hallitus on puuttumassa työmarkkina-asioihin: Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, paikallinen sopiminen ilman luottamusmiestä ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen. Tämäntyyppiset asiat ovat merkittäviä kysymyksiä jäsenillemme, Aaltonen toteaa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on täysin eri mieltä. Hänen mielestään Petteri Orpon hallitus ei ole suinkaan rakentamassa palkansaajiin vihamielisesti suhtautuvaa politiikkaa.
Lue myös: MTV seuraa suurlakkoa
– Hallitus on tekemässä palkansaajille ja kaikille suomalaisille myönteistä politiikkaa vauhdittamalla Suomen kilpailukykyä, työllisyyden ja tuottavuuden kasvua.
Romakkaniemi toteaa, että Suomessa on ollut viidentoista vuoden ajan taloudellinen pysähtyneisyys eikä talous ole kasvanut lainkaan.
– Samaan aikaan meidän kilpailijamailla Ruotsilla ja Tanskalla talous on kasvanut 20 ja 25 prosenttia. Suomi on jäänyt aivan taakse. Nämä uudistukset ovat tavallaan välttämättömiä, että me saamme tuottavuutta sekä kannustavuutta työntekoon kaikilla tulotasoilla. Työnteko ja kasvu ovat niitä, millä me hyvinvointivaltio maksetaan, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mielestä ammattiyhdistysliike kokee, että hallitus ja eduskunta eivät saisi muuttaa lakeja ilman ay-liikkeen lupaa, koska tällainen tapa on ollut.
– Siitä tässä loppuviimeksi on kyse – vallasta, Romakkaniemi kommentoi.
Lue myös: Erto ilmoitti lakoista taloushallinnossa, sosiaalialan järjestöissä ja optisella alalla
Aaltosen mielestä vallitsevassa tilanteessa pitäisi eritellä se, mitkä uudistukset oikeasti parantavat kilpailukykyä ja miettiä sitä, mitä ongelmat todellisuudessa ovat.
– Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ei lisää tuottavuutta laisinkaan. Työrauhasääntöjen uudistaminen ei lisää kilpailukykyä millään tavalla. Paikallisen sopimisen lisääminen tutkitusti ei lisää työllisyyttä eikä kilpailukykyä. Tässä tehdään ideologisia uudistuksia, joiden perusteena ei oikeasti ole kilpailukyky, vaan se, että halutaan tehdä jotain uudistuksia, Aaltonen kritisoi.