Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa, että kybersota liittyy myös Suomessa käytävään Nato-keskusteluun.
– Nyt kun me Suomessa yhä aktiivisemmin keskustelemme Nato-jäsenyydestä ja valtiojohto kiertää Nato-maita, niin on varsin todennäköistä, että Suomi on jatkossa voimakkaamman hybridivaikuttamisen kohteena, Limnéll pohtii.
Limnéllin mukaan hybridivaikuttamisessa nimenomaan kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen ovat keihäänkärkinä.
– Se saattaisi silloin tarkoittaa aivan suoria kyberhyökkäyksiä Venäjältä Suomeen, Limnéll toteaa.
F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan hybridivaikuttamisessa Venäjä tuskin käyttäisi kovin suoranaista voimaa, mikäli maa pyrkisi toimimaan fiksusti.
– He pyrkisivät hajottamaan keskustelua ja saamaan keskustelun riitaantumaan ja ihmiset juuttumaan lillukan varsiin varsinaisen asian sijaan, Hyppönen arvelee.
– Mitä voimakkaampaa suoraa voimaa Venäjä käyttää Suomeen, niin luultavasti sitä tehokkaammin he ajavat Suomea Natoon, Hyppönen jatkaa.
"Venäjä heitti valttikorttinsa roskiin"
Hyppösen mukaan Ukrainan kriisin aikana Venäjä on kuitenkin moneen kertaan osoittanut sen, että maa tekee yllätyksellisiä päätöksiä. Tällöin voisi tulla suuriakin hyökkäyksiä, vaikka ne eivät olisi fiksuja Venäjän itsensä kannalta.
– On aika huimaa, että Venäjällä oli monta vuotta selkeästi valttikortit käsissään. Heidän trollitehtaillaan ja informaatiovaikutusoperaatioillaan rikottiin lännen kykyä toimia. Yhtäkkiä nyt, kun Ukrainan sota alkoi todella, niin Venäjä ikään kuin heitti valttikorttinsa roskiin. Eurooppa ja länsi tiivistyivät enemmän kuin koskaan aiemmin.
Hyppösen mukaan tämä oli huono liike Venäjän kannalta.
– Saattaa olla, että Suomeenkin kohdistuvissa hyökkäyksissä nähdään ikään kuin tyhmiä liikkeitä, Hyppönen kertoo.
Venäjän kyberiskukyky ei ole purrut Ukrainaan – Mikko Hyppönen ja Jarno Limnéll analysoivat
