Turvallisuus ja talous puhuttivat eduskuntaa uusien valtiopäivien avauskeskustelussa.
Eduskunnan kevätkauden toden teolla aloittaneessa keskustelussa moni tarttui perussuomalaisten kansanedustajan, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Mika Niikon tämänpäiväiseen tviittiin.
Sittemmin poistamassaan tviitissä Niikko katsoi, että Ranskan presidentti Emmanuel Macronin tai jonkun muun valtionjohtajan pitäisi sanoa julkisuuteen, ettei Ukraina liity Natoon. Mikäli näin ei kävisi, seuraukset voisivat olla Niikon mukaan Venäjän takia karmivat.
Niikko pahoitteli myöhemmin huolimatonta muotoiluaan.
– Tässä salissa aivan jokaisen, myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, on syytä sisäistää, että suurvaltojen etupiirisopimusten estäminen on Suomen vapaudelle perustavaa laatua oleva lähtökohta, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen tylytti täysistunnossa Niikkoa.
– Perussuomalaisten linja herättää kysymyksiä. Onko teidän linjanne todella edustaja Niikon esittämä etupiiriajattelu? keskustan ryhmäjohtaja Juha Pylväs tiedusteli.
Niikko itse oli hetken läsnä täysistunnossa, muttei käyttänyt puheenvuoroja. Perussuomalaisten ulkopoliittista linjaa kommentoi sen sijaan kansanedustaja Sakari Puisto.
– Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä, ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa, Puisto sanoi.
– Olisin mielelläni kuullut tämän myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta tänä päivänä tässä salissa, kansan silmien alla, SDP:n kansanedustaja Mika Kari huomautti tämän jälkeen.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmaisi jo päivällä MTV Uutisille, ettei tue Niikon tviitissään esittämää ajattelua lainkaan. Puolueen nuorisojärjestö on puolestaan tänään vaatinut Niikon eroa valiokunnan johtopaikalta.
"Teillä ei ole minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa"
Toinen laajasti puhuttanut teema oli talous.
Puheenvuorot noudattivat pitkälti tavanomaista kaavaa: hallituspuolueiden edustajat kehuivat pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla omaa politiikkaansa kannustavaksi ja suomalaisten hyvinvointia tukevaksi, oppositio puolestaan kritisoi sitä vastuuttomuudesta.
Kumpikin puoli tukeutui tammikuun lopussa julkaistuun Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin ja siteerasi raportista omia näkökantojansa tukevia kohtia.
– Talous kasvaa, työllisyys nousee ja takoo ennätyslukemia, velkaantumisemme on kääntynyt laskuun ja veroaste on alhaisimmalla tasolla 10 vuoteen, SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman luetteli.
– Kansantaloutta ei saa enää päästä ajopuuksi markkinoiden virtaan, kuten kokoomuksen hallituskausilla tehtiin, vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Jussi Saramo sanoi.
Oppositiosta esimerkiksi kokoomuksen Mykkänen arvosteli hallituksen vaalikauden alussa tekemiä kertaluontoisia tulevaisuusinvestointeja.
Hallitus päätti vuonna 2019 investoida kertaluonteisesti esimerkiksi ammattiopistojen opettajien palkkaamiseen. Opposition mukaan opettajia on pian irtisanottava suurin joukoin tai hallituksen on muutettava vuoden 2023 budjetissa kertaluontoiseksi aiemmin kuvattu rahaerä pysyväksi velkarahalla.
Myös tieteen rahoitusta on turvattu kertaluonteisilla tulevaisuusinvestoinneilla.
Arto Satonen (kok.) muistutti, että Suomella on reilusti enemmän velkaa kansantalouden kokoon nähden kuin Ruotsilla ja Norjalla. Samoin Lulu Ranne (ps.) oli huolissaan julkisen talouden kestävyydestä.
– Teillä ei ole minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa, miten julkinen talous saadaan tasapainoon, Ranne arvosteli hallitusta.
Keskustelua poliisien ja virkamiesten määrästä
Perussuomalaisista kritisoitiin myös sitä, että hallitus on vaalikautensa aikana kasvattanut valtionhallintoa.
Valtiolla työskentelee nykyisin noin 77 000 suomalaista, muutama tuhat enemmän kuin ennen hallituskauden alkua.
– Lähes puolet [valtion työntekijöistä ovat] turvallisuus-, poliiseja, armeijan henkilökuntaa. Itse olen kuvitellut, että te olette halunneet lisätä poliisien määrää, mutta nyt sitä vastaan tuli kritiikkiä, vasemmistoliiton Saramo vastasi perussuomalaisille.
Kokoomuksen kansanedustaja Jari Kinnunen sanoi keskustelun loppuvaiheessa, ettei Saramon kommentti pidä paikkaansa.
– Ollaan tarkkana näiden asioiden kanssa. Se ei ole lähelläkään puolet, mitä puolustusvoimat ja poliisi vievät, Kinnunen sanoi.
Valtiovarainministeriön vuoden 2020 tilastojen mukaan turvallisuustoiminnassa työskenteli noin 31 300 työntekijää, siis 40,6 prosenttia valtion työntekijöistä. Poliisin ja puolustusvoimien yhteenlaskettu osuus oli noin 23 500 työntekijää, siis 30,4 prosenttia valtion työntekijöistä.
