Professori Hanna Tuominen ennakoi, että huomenna EU:n sisäministerit pohtivat huomenna varautumista Ceutan kaltaisen siirtolaisryntäykseen. Hän näkee kiinnostavansa seikkana myös EU:n ja Marokon suhteen kehittymisen.
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat huomenna tiistaina käsittelemään Ceutan siirtolaisryntäyksen syitä ja seurauksia. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan EU-maiden on vahvistettava unionin rajaa sekä valvonnalla että fyysisillä esteillä.
Espanjaan kuuluvalle Ceutalle saapui muutamassa päivässä noin 60 000 ihmistä, joista suurin osa on palannut tai palautettu Marokkoon.
Kokouksen olennaisin kysymys: Varautuminen
Olennaisin kysymys huomiselle lienee se, miten EU varautuu jatkossa, arvioi Helsingin yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Tuominen.
– Nyt tuntuu, että joka kerta EU vain reagoi tilanteisiin, sen sijaan pitäisi olla ennakoivaa. Varmaan tästä tullaan keskustelemaan aika paljon.
Tuomisen mukaan Ceutan tilanne on jo valtaosin lauennut.
– Vaikka sinne on jäänyt ilmeisesti jonkin verran näitä siirtolaisia, ovat nämä varmaan sellaisia, mistä Espanja pystyy suoriutumaan myöskin itse, Tuominen arvioi.
Tuomisen mukaan tänään maanantaina järjestettiin EU-suurlähettiläiden valmisteleva kokous.
– Ne käydään aina suljettujen ovien takana, mutta ilmeisesti siellä on kuitenkin ollut erittäin hyvä yhteisymmärrrys tästä, että jotain pitää tehdä ja EU:n tietenkin pitää tukea Espanjaa.
Lue myös: Adlercreutz: Rantasen Schengen-kanta ei ole hallituksen kanta
Professori: Suomikin saa tukea
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kommentoi viime perjantaina kovin sanoin Espanjan epäonnistumista rajojensa suojelusta ja vaati, että vapaata liikkumista Espanjasta rajoitetaan. Ulkomailla tämän on tulkittu edustavan Suomen hallituksen linjaa.
Tuominen muistuttaa, että itsekin EU:n ulkorajalla sijaitsevan Suomen voi ajatella olevan samassa veneessä Espanjan kanssa.
– Ehkä pitää muistaa se, että Suomi saa aika paljonkin rahallista tukea oman itärajansa valvontaan ja teknologiaan. Yhtä lailla Suomi on tässä EU-tuen saaja.
– Ylipäätään koko tässä tapauksessa ihmetyttää se, miten oikeistopoliitikot niin hirvittävän nopeasti tähän pystyivät reagoimaan.
Tuomisen mukaan turvapaikanhakijoiden maahantulon muuttaminen niin, etteivät siirtolaiset voisi joutua poliittisen vaikuttamisen välineeksi, on käytännössä varsin mahdotonta.
Hän pohtii, että yksi vaihtoehto nykyiselle tavalle, jolla turvapaikanhakijat tänne tulevat, voisi olla pakolaiskiintiön kasvattaminen.
– Tätä on Suomessakin hyvin jyrkästi vastustettu. Muutenhan me emme pysty hallinnoimaan sitä, miten ihmiset liikkuvat.
Lue myös: Ceutan kriisi valjastettiin poliittiseen agendaan – "Lyhytnäköistä"
Professorin mielestä mielenkiintoinen kysymys
Tuomisen mukaan Ceutan siirtolaiskriisin teemaan liittyen mielenkiintoista on katseen kohdistuminen Marokkoon.
– Uusimpien tietojen mukaan Marokko ei ole masinoinut tätä, mutta kuitenkin rajavartijat ovat poistuneet ja on käytännössä päästetty ihmiset läpi.
Tuominen pitääkin kiinnostavana EU:n ja Marokon välisen suhteen kehittymistä esimerkiksi huomisen kokouksen jälkeen.
– Espanja on ollut hyvin varovainen ja sanonut, että Marokko on tärkeä kumppani ja he ovat saaneet tämän kriisin ratkaistua, mutta on selvää, että Marokolla on myös osansa tässä.
