Merkit Senni Salmisen hirmukunnosta näkyivät jo keväällä: "Pystyi ounastelemaan" – asiantuntija povaa huimaa loikkapaukkua seuraavassa kisassa

Senni Salminen teki hurjan Suomen ennätyksen – odottaa vielä pidempää 2:24
Senni Salminen teki hurjan Suomen ennätyksen – odottaa vielä pidempia loikkia!

Senni Salminen nousi torstaina kertarysäyksellä suomalaisen yleisurheilukesän kuumimmaksi nimeksi. Turun Paavo Nurmen kisoissa syntynyt kolmiloikan uusi Suomen ennätys 14.51 nosti kolmiloikkaajan kauden maailmantilaston kuudenneksi ja Tokion olympiakisoihin.

Salmisen oma viime talvena hallissa hypätty ennätys parani tiistaina 30 senttiä. Ulkoradoilla uran paras oli ennen tiistaita viime kesän 14.04. MTV Urheilun asiantuntija Mika Järvinen sanoo osanneensa odottaa kovaa loikkapaukkua.

– Itselleni ei ollut yllätys se, että Senni tekee kovaa jälkeä. Ehkä ensimmäiseen kisaan 14.51 oli vähän yläkanttiin. Odottelin, että14.25-14.35 pystyisi hyppäämään, Järvinen sanoo.

Asiantuntija vakuuttui Salmisen tekemisestä hallikaudella. Salminen loikki Torunin EM-kisoissa karsinnassa ennätyksekseen 14.22 ja oli lopulta finaalissa komeasti seitsemäs. Hallikausi antoi osviittaa siitä, mitä tuleman pitää.

– Hallikausi on yleensä lyhyt ja kolmiloikan kaltaisessa lajissa ei välttämättä keretä virittämään iskuun. Ei tule tarpeeksi kisoja ja sellaista kovampaa harjoittelua ei kerkeä olla. Kesää kohti on eri asia, kun on enemmän aikaa käytössä, Järvinen arvioi.

– Siitä pystyi ounastelemaan, että on reservejä selkeästi olemassa. Hallissa oli jo erittäni tehokkaasti eteenpäin suuntautuvaa tekemistä.

Vielä parempaa?

Salminen itse vakuutteli ennätystuloksensa jälkeen pystyvänsä vieläkin parempaan. Järvinen näkee jopa merkityksellisempänä tason vakiinnuttamisen 14 metrin paremmalle puolelle. Tasainen kova taso olisi elintärkeä löytää olympialaisten karsintoja ajatellen. Kolmiloikan kaltaisessa lajissa huonon päivän merkitys näkyy isosti tuloksessa.

– Pystyisi joka kisassa hyppäämään yli 14, olivat olosuhteet mitkä tahansa ja kisan kulku mikä tahansa. Pitää muistaa, että kolmiloikassa kolme suoritusta nivotaan yhteen. Jos päivän kunto ei ole kohdallaan, helposti jää 15 senttiä puuttumaan. Se on vain viisi senttiä loikkaa kohden, mikä ei esimerkiksi pituudessä ole juuri mitään pois parhaasta tuloksesta.

Naisten kolmiloikasta on hyvää vauhtia kehittymässä suomalaisten hittilaji yleisurheilussa. Kotimaisia loikkapaikkoja jo vuosia hallinnut Kristiina Mäkelä venytti tiistaina Turussa kauden parhaansa 14.26, jolla jäi vaivaiset kuusi senttiä olympiarajasta. Järvinen näkee Mäkelällä olevan eväät Salmisen lukemille. Asiantuntija uskoo Mäkelän kääntävän Salmisen huippuhypyn positiiviseksi voimaksi.

Turussa suomalaisten "loikkavaltikan vaihtuminen" sai Mäkelässä aikaan yliyrittämistä. Jatkossa tilanne on toinen.

– Tietyllä tavalla se (Salmisen tulos) vie ainakin alitajuista painetta tehdä kovaa tulosta, kaikki ovat odottanut sitä. Nyt sitä ei odoteta enää pelkästään häneltä, vaan nyt on Senni, joka on valokeilassa. Uskon että Kristiina kääntää sen positiiviseksi.

Loikkakaksikko kilpailee seuraavaksi ensi viikolla Orimattilassa. Järvinen povaa Mäkelän nostavan tulostasoaan ja loikkivan yli Heli Koivula-Krugerin vanhan Suomen ennätyksen 14.39. Se tietäisi myös olympiarajan 14.32 rikkoutumista.

– Potentiaalia on ihan samalla tavalla. Nyt Senni sai ulos sen potentiaalin, mutta Kristiinalla on sama potentiaali tänäkin vuonna, ehkä tänä vuonna enemmän kuin aikaisemmin.

Suuri joukkue

Salmisen jättiloikan jälkeen 11 suomalaisyleisurheilijaa on jo tässä vaiheessa kautta tehnyt Tokion olympialaisiin oikeuttavan tuloksen. Kisoihin on kuitenkin tyrkyllä vielä lukuisin urheilijoita. Alkukausi on tuonut hienoja suomalaisonnistumisia, kuten aituri Elmo Lakan viikon takainen Suomen ennätys Jyväskylässä. Järvinen näkee kovan tulostason taustalla yksinkertaisen syyn.

– On pysytty riittävän terveinä, jotta on pystytty harjoittelemaan ja nyt sitä kautta kilpailuissa ulosmittaamaan sitä hyvää harjoittelua. Se on toisaalta yksinkertaista, mutta toistaalta vaikeaa, kun liikkuvia tekijöitä on sairastelun ja loukkaantumisen suhteen, Järvinen ruotii suomalaisten edesottamuksia.

– Laajalla rintamalla on tehty ihan kansainvälisen tason tuloksia. Nyt näyttää oikeasti siltä, että tänä tänä vuonna on jo mahdollisuuksia menestyä. Ja jos sama meno jatkuu ensi vuoteen, EM-kisosista ei ole ollenkaan mahdotonta saada samaa jättipottia kuin EM-halleissa.

Torunin EM-hallikilpailuissa maaliskuussa Suomi saavutti kolme mitalia, kun Lotta Kemppinen juoksi 60 metrillä hopealla ja Ella Junnila saavutti pronssia korkeudessa ja Kristian Pulli pituudessa. Kaikkiaan kahdeksan suomalaista sijoittui kahdeksan parhaan joukkoon lajeissaan. 

Lue myös:

    Uusimmat