Ykköstyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 50 000 ihmistä. Sairauden nopea tunnistaminen on tärkeää, koska diabetes voi johtaa hengenvaaralliseen happomyrkytystilaan.
Yhdeksänvuotiaan Matias Salvatierran äiti Karin Smeds kertoo Huomenta Suomessa, että pojan diabeteksestä kertovat oireet sekoittuivat koronaviruksen oireisiin. Matias oli sairastuessaan seitsemänvuotias.
– Meillä oli korona koko perheellä ja luulimme, että oireet ovat vain siitä. Hän oli todella väsynyt, joi tosi paljon ja kävi pissalla, Smeds kertoo poikansa oireista.
Matias kertoo kokemuksistaan ja verensokerin mittaamisesta, katso haastattelu artikkelin yläpuolelta.
Lue myös: Varhainen murrosikä huolestuttaa vanhempia – mistä tietää murrosiän alkaneen lapsella?
Suomen yliopistosairaaloiden verkkopalvelun Terveyskylän mukaan ykköstyypin diabetekseen sairastumisen tarkkoja syitä ja ehkäisykeinoja ei tunneta. Sairastuminen johtuu monimutkaisesta perintö- ja ulkoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Matiaksen tapauksessa diabetesta ei ole ollut suvussa.
– Sairastuminen oli tosi iso yllätys ehkä juuri siksi, ettei se ole ollut meidän elämässämme aikaisemmin mukana.
Lastentautien erikoislääkäri Liisa Viikari Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo, että vaikeus tunnistaa ykköstyypin diabeteksen oireita on valitettavan tavallista.
– Suurin osa ykköstyypin diabetekseen sairastuvista lapsista on perheensä ensimmäisiä diabeetikoita, eivätkä sen takia oireet ole välttämättä tuttuja.
Sairauden havaitsemisen viivästyminen voi johtaa ketoasidoosiin eli diabeetikon happomyrkytykseen. Silloin lapsi tai nuori on kiire saada hoitoon.
– Silloin elimistö on vaarallisesti kuivunut, ja se voi johtaa pahimmillaan hengenvaaralliseen aivojen turpoamiseen, Viikari toteaa.
Hän kertoo, että Suomessa on ollut pitkään maailman suurin ykköstyypin diabeteksen esiityvyys, ja korona-aikana se vaikutti ylestyvän entisestään.
– Se ei varsinaisesti johtunut koronainfektiosta, vaan mahdollisesti siihen liittyvistä ympäristömuutoksista.
Lue myös: Huolestuttava tieto: Koronan uskotaan lisänneen huomattavasti lasten 1. tyypin diabetesta Suomessa – "Mitään vastaavaa ei ole nähty"
Artikkelia muokattu 13.7. klo 20.30: Korjattu insuliinin mittaus verensokerin mittaamiseksi.