Älypumput ovat muuttaneet diabeteksen hoitoa merkittävästi 2020-luvulla. Tyypin 1 diabetesta itsekin sairastava erikoislääkäri kuvailee pumpun vapauttaneen.
Erityisesti tyypin 1 diabeteksen hoidossa käytettävät älypumput tulivat Suomessa markkinoille ensimmäisen kerran vuonna 2018. Niistä kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa HUS:n lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala, joka sairastaa itsekin ykköstyypin diabetesta.
– Se päivä, kun aloitin älypumpun vuonna 2018, niin sehän oli sellainen päivä, että oikeasti minä olin yhtäkkiä vapaa, Tuomaala kertoi lähetyksessä viime viikolla.
Lue myös: Kysely: Diabeetikot pääsevät lääkäriin liian harvoin – "He ovat pimennossa"
Perinteisellä monipistoshoidolla insuliini pistetään useita kertoja päivässä ihon alle insuliinikynällä. Sen sijaan iholle kiinnitettävien älypumppujen toiminta perustuu säätöalgoritmiin, joka ohjaa insuliinin annostelua viiden minuutin välein glukoosisensorin tiedon perusteella.
– Olin aina hoitanut itseäni tosi hyvin, mutta sehän on työlästä – diabetespotilas tekee keskimäärin 42 lääketieteellistä päätöstä päivässä. Sitten yhtäkkiä joku toinen ottaa sinulta sen, esimerkiksi yöllä säätää [lääkeannosta], aterioiden välissä säätää… Sinä otat enää ne ateriabolukset [toim. huom. aterialla tarvittava insuliiniannos], ehkä katsot vähän, että mitä liikut, ja kerrot sen pumpulle, Tuomaala kuvailee siirtymistä pumppuun.