Mainos

Marmorista pärekoria muistuttavan Finlandia-talon pintaan yritetään löytää yli 20 vuotta kestävää ratkaisua

Samalla kun Finlandia-talo valmistautuu tehtäväänsä viikonvaihteen huippukokouksen lehdistökeskuksena, sen kuulut marmorilaatat jatkavat käyristymistään.

Alvar Aallon suunnitteleman, vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen julkisivu uusittiin 1990-luvun lopussa, mutta rakennus muistuttaa taas siinä määrin marmorista pärekoria, että laattojen vaihto on jälleen käsillä.

Se tarkoittaa uutta vääntöä siitä, täytyykö materiaalin olla alkuperäistä, italialaista Carraran marmoria, joka on tähän mennessä kestänyt huonosti pohjoista ilmanalaa.

Vuonna 2021 alkavassa remontissa uusittavan julkisivun materiaalia pohtivat parhaillaan Helsingin kaupunki yhdessä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Uusia testipaloja katolle talveksi

Finlandia-talo

Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo valmistui vuonna 1971 Helsingin Töölönlahden rannalle.

1990-luvulla käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten Suomen ilmastoon tottumattomat italialaiset marmorilaatat putoilivat seinistä.

Julkisivu uusittiin 1990-luvun lopussa samalla Carraran marmorilla, mutta jo muutaman vuoden kuluttua seinissä kupruili jälleen.

Rakennus peruskorjataan vuosina 2021–24.

Perusparannuksessa uusitaan julkisivun lisäksi talotekniikka ja vesikatto. Remontin maksaa rakennuksen omistaja Helsingin kaupunki. Finlandia-talo pysyy remontin ajan auki.

Rakennus on suojeltu.

Suojelupäätöksen mukaan “rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.”

​​​​​​​Museoviraston tehtävänä on tulkita, rajaako tämä materiaaliksi vain marmorin.


Rakennuksen pintaan asennettiin viime remontissa testipaloja eri materiaaleista.

Niitä asennetaan elokuussa lisää ensi talvea varten pakkaskestävyyden selvittämiseksi, kertoo Helsingin kaupungin tilapalvelupäällikkö Irmeli Grundström.

Lopullinen päätös pintamateriaalista siirtynee siis ensi kesään.

– Että me pystyisimme tekemään sellaisen ratkaisun, joka kestäisi vähän enemmän kuin 20 vuotta, tai sanotaanko, että aika paljonkin enemmän kuin 20 vuotta.

Ongelma on, ettei sopivaa, yhtä valkoista materiaalia kuin Carrara ole helposti saatavilla. Esimerkiksi kestävämpi graniitti on tummempaa. Grundstöm ei paljasta, onko Carrara edelleen mukana vaihtoehdoissa, ja mitä muut vaihtoehdot ovat.

–  On ainakin yksi marmori mukana.

Kalliiksi käyvästä marmorin uusimisesta vuosien varrella käyty kalabaliikki on vaikuttanut julkisivumateriaalin selvitysryhmään siinä määrin, että se on päättänyt, että projektista tiedottaa vain kaupunki.

Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh ei siis kerro, mikä on säätiön kanta pintamateriaaliin.

–  En voi sanoa siihen mitään. Mutta voin sanoa, että 90-luvun alussa kun Elissa Aallolta kysyttiin, niin hän oli sitä mieltä, että Finlandia-talon julkisivuun Carrara-marmori kuuluu.

Alvar Aallon puoliso Elissa Aalto osallistui myös Finlandia-talon suunnitteluun.

Varasuunnitelmia on, jos ei kestä remonttiin asti

Julkisivuremontti on vain yksi osa Finlandia-talon mittavaa peruskorjausta, joka ajoittuu vuosiin 2021–2024.

Aiemmin hinta-arvioksi on esitetty 60 miljoonaa, mutta Grundströmin mukaan hinta selviää vasta hankesuunnitelmien valmistuttua vuosien 2018 ja 2019 lopussa.

–  Tässä vaiheessa en osaa sanoa hinnasta yhtään mitään.

Kaupungilla on Grundströmin mukaan valmiina suunnitelmat sen varalle, että laatat tulevat alas ennen remontin alkua.

–  Ollaan selvitetty ne irrottamis- ja kiinnittämismahdollisuudet ja miten ne tehdään sitten, kun tarvitaan.

Varalaattoja on vielä jäljellä Finlandia-talon kellarissa.

Maanantaina rakennus toimii presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokouksen lehdistökeskuksena, mutta sitä varten marmorilaattoja ei puunata, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.

Paikalla nähdyt laattojen puhdistajat tekevät hänen mukaansa rutiinihuoltoa.

Tolosta ei haittaa, että kansainväliset vieraat näkevät kupruilevan marmorin. Vieraat keskittyvät Tolosen mukaan yleensä aivan muuhun, kuten rakennukseen tulvivaan luonnonvaloon.

–  Ehkä tämä on enemmän kotimaisempi, insinöörimäisempi huoli, mitenkään vähättelemättä sitä, että laatat ovat elinkaarensa päässä.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.