Markku Kangaspuro: Venäjän vastatoimet Nato-Suomelle ovat tulossa

Aleksanteri-instituutin johtaja: Venäjän vastatoimia Suomen Nato-jäsenyyteen ei nähdä huomenna, mutta ne tulevat kyllä 0:35
Aleksanteri-instituutin johtaja: Venäjän vastatoimia Suomen Nato-jäsenyyteen ei nähdä huomenna, mutta ne tulevat kyllä.

Suomi on Naton eturintamavaltio, eikä Suomen turvallisuus lisäänny sillä, että sotilaallinen jännite Venäjän kanssa kasvaa, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro MTV:n Huomenta Suomessa.

Venäjältä kuultiin jälleen tällä viikolla kovaa puhetta, kun maan puolustusministeri Sergei Shoigu syytti Suomea ja Puolaa Venäjän turvallisuuden uhkaamisesta.

Vaikka Shoigun lausunto nousi Suomessa ymmärrettävistä syistä otsikoihin, ei kommentin sisällössä ole mitään yllättävää, toteaa Aleksanteri-instituutin johtaja Kangaspuro.

Näin ollen Shoigun lasuntoon tulisi suhtautua Suomessa "ihan samalla tavalla" kuin muihinkin Venäjän kommentteihin, joita se on antanut siitä lähtien, kun Suomi ilmoitti pyrkivänsä sotilasliitto Naton jäseneksi.

– Venäjä on hyvin johdonmukaisesti sanonut, että Suomen Nato-jäsenyys merkitsee vastatoimia. Niitä ei nähdä huomenna, eikä ylihuomenna, koska Venäjä on kiinni Ukrainan sodassa, mutta kyllä niitä ilman muuta jollakin tasolla tulee pikkuhiljaa tapahtumaan, Kangaspuro sanoo.

Venäjä: Suomen Nato-jäsenyys on uhka 10:48
Katso Kangaspuron haastattelu kokonaisuudessaan.

Nato-Suomi muutti Venäjän turvallisuustilannetta

Kangaspuro kuvailee Venäjän olevan "kyynärpäitä myöten Ukrainan savessa". Kyseinen savi on kuluttanut Venäjän sotilasvoimaa ja kalustoa raskaasti.

Siinä, että Venäjä saisi armeijansa edes vuoden 2021 kokoonpanoon, kestänee pitkään. Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemassa työpaperissa arvioitiin, ettei Venäjällä ole voimia Ukrainan "erikoisoperaation" kaltaiseen suurhyökkäykseen vuosiin tai jopa vuosikymmeniin.

Strateginen ja sotilaallinen tilanne Suomen itärajalla on joka tapauksessa muuttunut, Kangaspuro sanoo.

– Yhdysvallat tulee olemaan läsnä myös Suomen alueella. Jää nähtäväksi, millä kaikilla tavoilla. Totta kai se Venäjän näkökulmasta muuttaa heidän turvallisuustilannettaan. Sotilaat laskevat aina potentiaalisia uhkamahdollisuuksia, hän jatkaa.

– Uusien asejärjestelmien hankkiminen, niiden kehittäminen ja suurissa määrissä valmistaminen on pitkä prosessi. Tässä puhutaan ratkaisuista, jotka johtavat viiden, kymmenen, jopa 15 vuoden päähän. Tällä aikaperspektiivillä tulemme varmaan näkemään niitä Venäjän toimenpiteitä.

"Olisimme pahimmillaan taistelutannerta"

Kangaspuro pitää selvänä, että sotilaallisen jännitteen kasvaminen ja kiristyminen Suomen itärajalla on "tietenkin epätoivottavaa".

– Suomen turvallisuus ei lisäänny sillä, että sotilaallinen jännite Venäjän kanssa kasvaa. Olemme Naton eturintamavaltio.

– Jos kuvitellaan, että Naton, Suomen ja Venäjän välille syntyisi konflikti, olisimme pahimmillaan taistelutannerta. Meidän intressimme on totta kai selvitä ja hoitaa asiat kokonaisuudessaan niin, että mieluummin puhutaan kovaa kuin katsellaan toisiamme torrakon piippua pitkin.

Lue myös:

    Uusimmat