Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan "pysäyttää pohtimaan", mikä on ollut Venäjän armeijan todellinen suorituskyky tai millaiseksi se on kuviteltu, kirjoittavat Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Jukka Viitaniemi ja tutkimusavustaja Santeri Kytöneva sotataidon laitoksen julkaisemassa työpaperissa.
Ennen viime vuoden helmikuun 24. päivää moni sotilasasiantuntija katsoi, ettei Ukrainasta ole Venäjän puna-armeijan pysäyttäjäksi.
Päivä ennen suurhyökkäyksen alkua Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa arvioi Venäjän suurhyökkäystä MTV Uutisten haastattelussa, että Ukrainan kriisin myötä länsimaat ovat saaneet näyttävän oppitunnin Venäjän sotilaallisesta kyvystä.
– Venäjän sotilaallinen voima on valmis. Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien he ovat olleet vähän länsimaiden pilkan kohteena. Venäjän suorituskykyä on vähätelty, hän toteaa.
– Sitä on määrätietoisesti rakennettu aika isolla rahalla. Nyt sotilaskoneisto on niin valmis, että he voivat esitellä sen maailmalle politiikan työkaluna. Ja näyttävästi he sen tekivätkin, Kajanmaa jatkaa.
Suurhyökkäystä edeltävinä kuukausina Venäjä järjesti näyttäviä sotaharjoituksia ja joukkokuljetuksia, joista tehtiin propaganda-ase. Tuolloin Kajanmaa arvioi, että sotataidollisesti Venäjä on "erittäin vahva".
Venäjä epäonnistui, mutta miksi? "Selkeä yksityiskohta"
Sitten Venäjä hyökkäsi ja kuten tiedetään, se meni Maavoimien esikunnan majuri Mika Mäenpään sanoja käyttäen "täysin vihkoon".
Muutamien päivien takaiset arviot Venäjän armeijan terävästä iskukyvystä alkoivat näyttää koomisen epäonnistuneilta.
MPKK:n Viitanieman ja Kytönevan mukaan sotataidon näkökulmasta ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä Venäjän armeijan lukuisille epäonnistumisille.
Sen sijaan joukkojen käytössä on nähtävissä yksi "selkeä yksityiskohta". Venäjä pyrki hyökkäämään 1 300 kilometriä leveällä rintamalla ja tavoitteli jopa 300 kilometrin syvyyteen etenemistä.
Tempun tekemiseen se ei mitä ilmeisemmin ollut varannut sen enempää hyökkäyksen toista porrasta tai reserviäkään.
Tämä todennäköisesti johtui siitä, ettei Venäjä olettanut Ukrainan juuri tekevän tai pystyvän tekemään vastarintaa. Näin ollen hyökkäys olisi nopea ja kestoltaan lyhyt. Sellaisessa tilanteessa reserviä ei juuri tarvita.
– Päätöstä toteuttaa sodan ajan operaatio alimitoitetuksi osoittautuneella joukkomäärällä ei voi selittää muut kuin täysin virheelliset arviot ja analyysit erityisesti Ukrainan asevoimien ja myös toisaalta Venäjän asevoimien omasta suorituskyvystä, MPKK:n Viitaneva ja Kytöneva kirjoittavat.
– Hyökkäysoperaatiolla ei ollut selkeää tai riittävän kokoista alueellista tai paikallista painopistettä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:28Räjähdys venäläistankin kyljessä: Ukrainan panssarintorjuntaohjus ehtii vain vilahtaa videolla
Lisäksi yllätyshyökkäys jäi haaveeksi, joukkojen käytöstä puuttui päättäväisyyttä ja maastoa hyödynnettiin heikosti.
Viivan alle jää, että vaikka Venäjän hyökkäys saavutti ensihetkinään taktista menestystä, ei sitä pystytty laajentamaan operatiiviseksi, saati sitten strategiseksi menestykseksi, MPKK:n työpaperissa katsotaan.
– Yksikään joukkoryhmittymistä ei todennäköisesti saavuttanut sille käskettyä tavoitetta.
Marraskuussa 2022 Venäjällä oli hallussaan noin 45 000 neliökilometriä enemmän Ukrainan aluetta kuin ennen suurhyökkäystä. Tämä vastaa noin seitsemää prosenttia Ukrainasta tai puolta Lapin maakunnasta.
– Kovin vaatimatonta suhteutettuna alkuperäiseen strategiseen tavoitteeseen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:44Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäinen vuosi kartalla: Näin rintamalinjat ovat muuttuivat.
Ukraina: Venäjän uutta hyökkäystä ei voi kutsua "suureksi strategiseksi operaatioksi"
Ukrainan itäisten joukkojen tiedottajan, eversti Serhiy Cherevatyn mukaan Venäjä ei tänä keväänä kyennyt kasaamaan riittävästi joukkoja odotettuun suurhyökkäykseensä Donbassissa.
Pitkin alkuvuotta epäiltiin, että Venäjä pyrkii valloittamaan mahdollisimman paljon maata Itä-Ukrainassa ennen kuin länsimaiset panssarivaunut ja muu tuore aseapu ehtivät Ukrainan avuksi.
Venäjä onkin helmi-maaliskuussa hyökännyt päivittäin parhaimmillaan kymmenillä paikkakunnilla pitkin rintamalinjaa. Mukaan on mahtunut niin ankaria kulutustaisteluita Bahmutissa kuin ukrainalaissotilaiden mukaan "sodan suurin tankkitaistelu" Vuhledarissa.
Taisteluiden mittakaava on siis paikallisesti ollut suuri, mutta merkittävät läpimurrot ovat taas jääneet piippuun, minkä lisäksi Venäjän tappioita on paikka paikoin kuvailtu katastrofaalisiksi.
Ukrainan eversti Cherevaty totesikin ehkä jopa hieman ivallisesti, ettei Venäjä ole pystynyt saavuttamaan edes taktisen tason tavoitettaan eli Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin kaupungin valtausta. Keskiviikkona Venäjä tosin onnistui jälleen hivuttautumaan eteenpäin alueella.
Tiedottajan mukaan Ukrainan nykyisiä hyökkäyksiä ei voida kutsua "suureksi strategiseksi operaatioksi".
– Venäjän asevoimien suorituskyky on näivettymässä vaikeasti määritettävällä nopeudella ja aikataululla, arvioivat Viitaniemi ja Kytöneva.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:47"Sodan suurin tankkitaistelu" käytiin ukrainalaissotilaiden mukaan Vuhledarissa, josta Ukrainan armeija julkaisi tuhontäyteisen videon helmikuussa 2023.
Venäjällä voi mennä vuosikymmeniä rakentaa uusi suurhyökkäyskyky
Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) päätelmä on, että Venäjän keväthyökkäys on lähellä kulminoitumistaan.
Hyökkäyksen kulminoituminen tarkoittaa hetkeä, jolloin hyökkäävällä osapuolella ei ole enää kykyä menestyksekkäästi jatkaa operaatiotaan. Tätä on tyypillisesti pidetty erinomaisena hetkenä vastahyökkäykselle, jos puolustavalla osapuolella on sellaiseen voimavaroja.
Nähtyä keväthyökkäystä varten Venäjä kutsui liikekannallepanolla riviin noin 300 000 henkilöä. Se on suurempi määrä sotilaita kuin millä Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022. Koulutus ja kalusto ovat tosin heikompaa tasoa.
– Jos 300 000 venäläistä sotilasta eivät ole pystyneet antamaan Venäjän hyökkäykselle ratkaisevaa etua, on erittäin epätodennäköistä, että tulevat (mahdolliset) liikekannallepanot aiheuttaisivat dramaattisesti erilaisia tuloksia tänä vuonna, ISW arvioi.
– Ukraina on näin ollen hyvässä asemassa ottamaan takaisin aloitteen ja aloittamaan vastahyökkäyksiä nykyisen rintamalinjan kriittisissä kohdissa, ISW jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ukrainalainen sotilas konekiväärin kanssa lähellä Bahmutia maaliskuussa 2023.AFP / Lehtikuva
Lisää Ukrainan mahdollisten vastahyökkäysten reiteistä voit lukea täältä ja täältä. Venäjä-mielisten sotakommentaattoreiden ajatuksia Ukrainan potentiaalisista hyökkäyksistä löytyy täältä.
– Venäjän Ukrainassa kohtaamat tappiot kalustossa ja henkilöstössä ovat laskeneet asevoimien suorituskykyä niin paljon, että kyky seuraavaan saman mittakaavan strategiseen operaatioon saavutettaneen useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua.
– Venäjä kyennee tänä aikana toteuttamaan omassa taksonomiassaan paikallisen tason operaatioita.
7:11Puolustusvoimat löysi Venäjän suurhyökkäyksestä kaksi kriittistä iskutapaa, joista Suomen puolustuksessa tulee ottaa oppia. Juttu on helmikuulta 2022.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
