Lainmuutoksen toivotaan parantavan ulkomaalaisten poimijoiden työoloja ja ansioita.
Ulkomaisten luonnonmarjojen poimijoiden siirtyminen työsuhteisiksi kausityöläisiksi olisi selvä parannus, mutta ei poistaisi kaikkia työperäisen hyväksikäytön riskejä. Näin voi tiivistää lausuntoja, jotka koskevat hallituksen suunnitelmaa muuttaa kausityölakia.
Useissa lausunnoissa pidetään ongelmana, että ulkomaalaiset voisivat edelleen poimia marjoja myös ilman työsuhdetta, sillä vuonna 2021 voimaan tullut ns. marjalaki olisi edelleen jäämässä voimaan. Tätä lakia sovellettaisiin maassa muutoin oleskeleviin ulkomaalaisiin, jotka haluaisivat lisäansioita keräämällä ja myymällä luonnonmarjoja yrityksille ilman työsuhdetta.
– Ruotsissa nämä niin sanotut turistipoimijat toimivat edelleen yrittäjän riskillä ja ovat eri asemassa kuin työsuhteiset poimijat. Esimerkiksi bulgarialaisia on joutunut näissä tilanteissa hyväksikäytetyksi tai huijatuksi. Vastaavia hyväksikäytön riskejä on myös Suomessa, jos yritykset siirtyvät rekrytoimaan vastaavasti turistipoimijoita, toteaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heuni.
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston mukaan eteen saattaa tulla tilanteita, joissa yrityksellä voi samanaikaisesti olla työsuhteisia ja marjalain mukaisia kerääjiä.
– Valvonnan kannalta ongelmalliseksi voi tulla työsuhteisen ja marjalain alaisen luonnonmarjojen poiminnan erottaminen toisistaan, koska kyseiset toiminnat voivat näyttäytyä hyvin samankaltaisina valvovalle viranomaiselle.
Lue lisää: Seinät mustassa homeessa, ruoaksi kalanpäitä: Kuvat kertovat, kuinka karseissa oloissa marjanpoimijoita majoitettiin
Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että poimijoiden rekrytoinnin Thaimaassa tekevät jatkossakin paikalliset työnvälittäjät. Thaimaassa on jo yrityksiä, jotka lähettävät marjanpoimijoita Ruotsiin omina työntekijöinään.
– Olemme huolissamme, ettei esitetty sääntely riitä. Kausityölaki ja kausityödirektiivi eivät sovellu tilanteisiin, joissa ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen.
Samaan riskiin kiinnittävät huomiota myös palkansaajien keskusjärjestö SAK, Heuni, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja Ihmisoikeusliitto.