Tutkijat ovat päässeet jo erittäin lähelle tavoitteessaan herättää henkiin mammutteja ja muita sukupuuttoon kuolleita eläinlajeja.
Tiedesivusto Live Science uutisoi, että monista sukupuuttoon kuolleista eläinlajeista on onnistuttu kokoamaan riittävästi DNA:ta kloonien tai hybridien synnyttämiseksi.
Yhdysvaltalainen Colossal Biosciences -yhtiö tavoittelee sukupuuttoon kuolleiden pussihukan, dodon ja villamammutin herättämistä henkiin ”maapallon biodiversiteetin lisäämiseksi”.
Osa tutkijoista kuitenkin kyseenalaistaa, että jonkin asian mahdollistuessa ei seurauksena pitäisi olla automaattisesti se, että niin pitäisi tehdä.
– Ihmisillä on tietynlainen ylimielisyys, että kykenemme hallitsemaan teknologiaamme. Minä en ole siitä niin vakuuttunut, toteaa Yalen yliopiston väestö- ja yhteisöekologian professori Oswald Schmitz lehdelle.
Mammutteja vuoteen 2028 mennessä?
Colossal Biosciences -yhtiön johtaja Ben Lamm kertoo, että viimeaikaisten läpimurtojen ansiosta tutkijat ovat lähempänä sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiinherättämistä, kuin mitä ihmiset luulevat.
Lue myös: Yllätyslöytö viinikellarista: mammutti!
Yhtiö aikoo tuottaa ensimmäiset mammutteja muistuttavat poikaset jo vuoteen 2028 mennessä. Viimeisten mammuttien arvellaan kuolleen noin 10 000 vuotta sitten.
Uusien poikasten tuottamiseksi tutkijoiden on onnistuttava kartoittamaan villamammutin tunnusomaiset piirteet, kuten karvoitus, käyrät syöksyhampaat, rasvan kerääntyminen ja kallon muoto.
Kyseisiä villamammutin geenejä lisättäisiin mammutin lähisukulaisen, aasiannorsun perimään.
Hybridi ei ole sama asia kuin aito ja alkuperäinen
Paleogenetiikan asiantuntija Love Dálen Tukholman yliopistosta huomauttaa, että käsitteellä ”sukupuuton peruuttaminen” voi olla eri merkityksiä. Sukupuuttoon kuollutta eläinlajia muistuttavat hybridieläimet ovat mahdollisia, jos korvataan tiettyjä avaingeenejä sukupuuttoon kuolleilta eläimiltä.
Sen sijaan geneettisesti identtisen yksilön luominen sukupuuttoon kuolleesta lajista onkin jo huomattavasti hankalampi homma. Esimerkiksi mammuttien tapauksessa ei ole riittävän korkealuokkaisia DNA-näytteitä aivan 100 prosenttisesti aidonmammutin luomiseksi.
Lue myös: Kuvat: Arkeologit uskovat tehneensä historian suurimman mammutinluulöydöksen Meksikossa – alueelta löytyi ainakin 14 mammutin jäänteet
Asutettiinko Amerikka jo vuosituhansia aiemmin kuin on uskottu? Arkeologiryhmän löydöt aiheuttavat vilkasta keskustelua tiedepiireissä
Colossal Biosciences kertoo hankkineensa yli 60 osittaista villamammutin perimää. Niiden avulla tullaan muokkaamaan nykyelefantin perimää laboratoriossa. Tämän jälkeen elefantti-mammutin alkio istutetaan sijaisäitinä toimivaan elefanttiin.
Seurauksena paha virhe?
Teknisten haasteiden lisäksi henkiin herätetyt eläinlajit saattavat olla heikkoja ja sairastelevia, sillä saatavilla olevan DNA:n määrä on rajallinen. Elinvoimaiset lajit tarvitsevat riittävästi yksilöitä ja niiden on oltava geneettisesti riittävän erilaisia, jotta ne kykenevät selviämään taudeista ja torjumaan haitallisia mutaatioita.
Buffalon yliopiston evoluutiobiologi Vincent Lynch peräänkuuluttaa, että kuka on vastuussa, jos vaikkapa mammuttilaumojen luomisessa menisi jotakin vikaan.
– Ekosysteemi on mukautunut mammuttien sukupuuttoon siitä lähtien kun ne alkoivat kadota. Mitä jos seurauksena onkin jokin tarkoitukseton vaikutus ja jotain pahaa tapahtuu, Lynch pohtii.
Uudet eläimet eivät välttämättä olisi luonteensakaan puolesta sellaisia, kuin etukäteen ajatellaan. Schmitz ottaa esimerkiksi ruskeakarhukannan viemisen Sloveniasta Italian Alpeille 2000-luvulla.
– Karhukanta kukoistaa Alpeilla, mutta niiden populaatio oli erityisen aggressiivinen. Tutkijat eivät välttämättä tehneet siinä kotiläksyjään. Ne siirrettiin uudelle alueella ja nyt ne hyökkäävät karjan ja ihmisten kimppuun, Schmitz kritisoi.
Osa tutkijoista onkin sitä mieltä, että sukupuuton peruuttamiseen satsattava raha olisi syytä kohdistaa nykyisten uhanalaisten eläinlajien suojelemiseen.