Luurankolöydöt paljastavat: Maailmassa pomppi ennen jättikenguruita
Callabonna-järvestä löytyneen sukupuuttoon kuolleen jättiläiskenguru Protemnodon viatorin lähes täydellinen fossiilinen luuranko, josta puuttuu vain muutama luu kädestä, jalasta ja hännästä.Flinders University
Kyseinen laji oli uuden löydön perusteella monimuotoisempi kuin on ennen arvioitu. Niiden muoto vaihteli enemmän, ne elivät isommalla alueella ja niiden hyppely poikkesi toisista enemmän kuin on uskottu.
Vapaaehtoiset Bob ja Sue Tulloch kaivoivat esiin Protemnodon viatorin luurangon, joka on saanut lempinimen "Old Gregg" suuren kokonsa ja erittäin kuluneiden hampaidensa vuoksi. Etualalla on Diprotodonin, sukupuuttoon kuolleen jättiläispussieläimen, luurankoa.Aaron Camens / Flindersin yliopisto
Megataxa-lehdessä maanantaina julkaistun tutkimuksen tekijät saivat uutta tietoa Protemnodon-kengurusta useiden täydellisten luurankojen löytämisen ansiosta.
Aiemmat Protemnodon-fossiililöydöt olivat koostuneet ennemmin yksittäisistä luista kuin kokonaisten eläinten luurangoista.
Paleontologit tekivät uudet löydöt Callabonna-järveltä Etelä-Australiassa. Lake Callabonna on kuiva suolajärvi, jossa on vähän tai ei ollenkaan kasvillisuutta.
Kuvassa Callabonna-järvestä löytyneen sukupuuttoon kuolleen jättiläiskenguru Protemnodon viatorin lähes täydellinen fossiilinen luuranko, josta puuttuu vain muutama luu kädestä, jalasta ja hännästä.Flinders University
Protemnodon-kengurut näyttivät tutkijoiden mukaan melko samalta kuin nykykengurutkin, mutta ne olivat lihaksikkaampia. Lisäksi ne liikkuivat kyykymmässä asennossa kuin nykyiset sukulaisensa.
Yksi muinaisista kenguruista, P. viator, oli tutkijoiden mukaan yli kaksi metriä korkea ja painoi jopa 170 kiloa.
Se oli siis noin kaksi kertaa painavampi kuin suurimmat nykyisin elävät urospuoliset punakengurut.
"Matkustajakengurut" liikkuivat suurissa laumoissa
Viator tarkoittaa latinaksi matkustajaa. P. viatorit liikkuivat tutkijoiden arvioiden mukaan luultavasti suurissa laumoissa.
Niiden tärkein saalistaja oli sittemmin sukupuuttoon kuollut pussieläinleijona Thylacoleo carnifex.
– Ison koiran kokoinen Thylacoleo oli peto, jonka uskotaan erikoistuneen kenguruiden metsästykseen, Flindersin Universityn paleontologi ja tuikimusryhmän johtaja Isaac Kerr toteaa CNN:n haastattelussa.
Kaksi muuta löydettyä lajia olivat P. mamkurra ja P. dawsonae.
P. mamkurra oli ilmeisesti nelijalkainen ja liikkui siis pääasiassa neljällä jalalla kahdella jalalla hyppimisen sijaan.
– Koska se oli suuri, paksuluinen ja vankkarakenteinen, se oli luultavasti melko hidasliikkeinen. Se on saattanut hyppiä vain harvoin, ehkä vain säikähtäessään, Kerr sanoi lausunnossaan.
P. dawsonaesta tiedetään muita vähemmän.
Taiteilija Peter Schoutenin kuva Kaakkois-Australiasta pleistoseenin aikana noin 500 000 vuotta sitten. Kuvassa näkyy monia kasveja ja eläimiä, jotka elivät Protemnodonin rinnalla.Flinders University
Sukupuutto osin mysteeri
Protemnodon kuoli sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.
Moni muu kengurueläin säilyi kuitenkin elossa syistä, joita ei täysin tiedetä.
Tutkimusryhmä toivookin, että uusi tutkimus edistää asian selvittämistä.
Nykyisin kenguruita on 65 lajia. Niitä elää alkuperäislajeina Australiassa ja Uudessa-Guineassa.
Suurin niistä on punajättikenguru, joka voi kasvaa yli kahden metrin korkuiseksi ja 90 kilon painoiseksi.
Pienin kengurulaji on kääpiövallabi, joka painaa vain noin 1,6 kiloa.
