Yksi Vaasan asuntomessujen huomattavimpia erikoisuuksia on matalaenergiaverkko. Sen lämmönlähteenä on maalämpö, mutta tällä kertaa sitä ei nostetakaan maasta vaan merenpohjasta neljän metrin syvyydestä. Sedimenttikerrokseen on upotettu säteittäin vaakatasoon 26 lämmönkeräysputkea, joista kunkin pituus on 300 metriä. Yhteensä keruuputkea on siis melkein kahdeksan kilometriä. Asuntomessualue toimii tämän maakunnallisen Innosuomi-palkinnon saaneen järjestelmän pilottikohteena.
"Olemme todenneet sedimenttikerroksessa yli kaksinkertaisia lämpötiloja kuivaan maahan verrattuna", kertoo toimitusjohtaja Mauri Lieskoski, Mateve Oy. "Kevättalvella, viimeisiltä jäiltä olemme mitanneet neljän metrin syvyydestä jopa yli +9 asteen lämpötiloja. Vesialue toimii kuten varaava aurinkopaneeli ja vesi, lumi ja jää toimivat ilmeisesti eristeenä."

Järjestelmää varten kehitettiin uudenlainen koaksiaaliputki, jossa kulkee vesi-etanoliseosta. Seos kulkee lämpöä kerätessään pitkin putken pinnassa sijaitsevaa kennostoa, luovuttaa lämpönsä pumpulle ja siirtyy jäähtyneenä putken keskiosaan, jota pitkin se palaa putken toiseen päähän siirtyäkseen siellä taas pintaosaan aloittaakseen uuden lämmönkeruukierroksen.
Matalaenergiaverkosto on rakennettu koko asuntomessualueelle. Siellä kulkevasta runkoputkistosta energia jaetaan taloihin jakokaivotekniikan avulla. "Jos energiaa halutaan siirtää pidempiä matkoja, järjestelmään voidaan lisätä pumppu kierrättämään nestettä pidempiä matkoja", Lieskoski huomauttaa. Matalaenergiaverkoston voi rakentaa muunkinlaisille uusille alueille; merenrantaa tai -pohjaa se ei edellytä. Ja yksi sen eduista on myös se, että sen avulla rakennuksia voidaan helposti viilentää kesäkuumalla.
Kunkin asukkaan on hankittava taloonsa lämpöpumppu. Muita kuluja aiheuttavat 1500 euron liittymismaksu sekä käyttökustannukset, jotka ovat 2,50 euroa neliöltä vuodessa - 200 neliömetrin talossa siis hiukan alle 42 euroa kuukaudessa. Pumppu vaatii käydäkseen sähköä, jonka saanti on myös ratkaistu erityislaatuisella tavalla: läheiseltä kaatopaikalta vedetyllä putkella tuodaan alueelle metaanikaasua, joka muutetaan erityisen polttokennon avulla sähköksi ja lämmöksi. sanoo projektipäällikkö .


