Maailmanmestari teki murheellisen tragedian jälkeen lupauksen itselleen – se johti historian hämmästyttävimpään temppuun, jonka edessä Markku Alénkin oli polvillaan: "Herra Geistdörfer, kiristä turvavyösi"

Rallin MM-sarjaa olisi alkuperäisen suunnitelman mukaan ajettu tänä viikonloppuna Portugalissa, mutta sarjan klassikkokilpailu jouduttiin koronavirustilanteen vuoksi perumaan. Portugalin rallin historiasta löytyy kerrottavaksi useita ikimuistoisia hetkiä, mutta mikään niistä ei vedä vertoja Walter Röhrlin tempulle vuonna 1980.

F1-seuraajat muistelevat usein Ayrton Sennan paalupaikkakierrosta Monacossa 1988 historian uskomattomimpana yksittäisenä kierroksena. McLarenilla ajanut Senna päihitti aika-ajoissa toiseksi tulleen tallikaverinsa Alain Prostin tuolloin 1,427 sekunnilla. Kun rallin puolelta mietitään vastaavaa suoritusta, kaikkien aikojen vetoa, saksalaisen Walter Röhrlin temppu Arganilin erikoiskokeella vuoden 1980 Portugalin rallissa on monien mielestä ainoa vaihtoehto.

Portugalissa ajettiin 40 vuotta sitten kauden kolmas MM-osakilpailu. Se alkoi maaliskuisena keskiviikkoaamuna ja päättyi 47 erikoiskokeen ja lähes 700 ek-kilometrin jälkeen sunnuntaina aamuyöstä. Lajin muutosta kuvaa hyvin se tosiasia, että erikoiskokeista yli puolet ajettiin myöhään illalla tai keskellä yötä.

42 kilometrin mittainen Arganil oli ohjelmassa kahteen kertaan: ensin myöhään perjantai-iltana, sitten pari tuntia myöhemmin.

Röhrl loi Arganilin legendan ensimmäisellä ajokerralla.

Mieluummin varovainen kuin rohkea

Baijerista kotoisin oleva Röhrl oli pohjoismaalaisten kuljettajien hallitsemalla ralliaikakaudella jo kansallisuutensakin takia eräänlainen outolintu. 

Röhrl myös ajoi sulavasti mutta ei ollenkaan niin näyttävästi kuin kilpakumppaninsa. Häntä ohjasi tehokkuuteen perustuva ajattelu. Röhrl oli kuin se kuuluisa saksalainen kone.

– Mitä tahansa tein, ajattelin aina, auttaako se minua olemaan parempi kuin muut, Röhrl sanoi Overdrive-sivuston viiden vuoden takaisessa haastattelussa.

Tällainen ajatusmaailma johti siihen, että Röhrl suhtautui kilpailemiseen ammattimaisemmin kuin monet muut ja hänen valmistautumisensa oli paikoitellen täysin omalla tasollaan.

Kaiken tämän taustalla vaikutti se, että Röhrlin veli oli kuollut auto-onnettomuudessa kaksi vuotta ennen kuin tuleva maailmanmestari aloitti uransa. Röhrl lupasi itselleen, ettei aiheuttaisi vanhemmilleen toista vastaavaa tragediaa.

Tämä lupaus ohjasi Röhrliä läpi hänen uransa, ja hän saattoi päästä sen aiheuttamasta epävarmuudesta eroon vain valmistautumalla niin hyvin kuin osasi. Tunteja ei laskettu.

– Kun valmistautuu hyvin, siitä saa itseluottamusta, ja itseluottamus ruokkii rohkeutta, Röhrl sanoi WRC.comin mukaan.

Rohkeudella Röhrl ei tarkoita hullunrohkeutta. Hän sanoo olleensa aina mieluummin varovainen kuin liian rohkea.

– Olen ajanut kovaa vain kaksi tai kolme kertaa elämässäni. Se oli silloin, kun olin vihainen. Muuten kaikki oli aina hallinnassani.

Surkea syntymäpäivälahja

40 vuotta sitten Portugalissa Röhrl oli vihainen. Ja hän ajoi kovaa.

Hän taisteli tuolloin rallin voitosta Fiat-tallikaverinsa, Portugalissa jo kolmesti ykkössijaa juhlineen Markku Alénin kanssa. Alén tunnetaan vielä tänäkin päivänä Herra Portugalina, sillä hänellä on vyöllään kaikkiaan viisi Portugalin-voittoa – vain Sébastien Ogier on yltänyt samaan.

Röhrl ja Alén kiidättivät Fiat 131 Abarthia huimaa vauhtia. Välillä nopein oli Röhrl, välillä Alén. Muiden kärkimiesten keskeytettyä voittotaistelu tiivistyi heidän välilleen. Kuvaavaa on, että kilpailuun starttasi alun perin sata autokuntaa, mutta maaliin pääsi vain 16.

Fiatilla ei oltu erityisen innoissaan.

– Jos jatkatte näin, kumpikaan ei pääse maaliin, Fiatin tekninen johtaja Giorgio Pianta yritti Röhrlin kotisivujen mukaan rauhoitella kuljettajiaan.

Turhaan.

Piantan ennustus oli toteutua jo perjantaina iltapäivällä.

Röhrl joutui erikoiseen kolariin ajaessaan 27. erikoiskokeelta kohti huoltoa. Reitti kohti huoltoa vei läpi kapean kadun, jonka molemmille puolille paikalliset katsojat olivat pysäköineet autonsa. Röhrl ajoi kieli keskellä suuta, kunnes yhtäkkiä rysähti.

Röhrlin eteen ilmestyi eräästä risteyksestä auto, ja osuma väänsi hänen vasemman etupyöränsä ja rikkoi sen ripustukset – melkoinen syntymäpäivälahja samana päivänä 33 vuotta täyttäneelle saksalaiselle.

Ja tarina vain paranee.

– Kun katsoin tarkemmin, huomasin, että se oli meidän oma huoltoautomme. Mekaanikko nousi autosta kyyneleet silmissään. Luulen, että hän olisi tappanut itsensä, jos emme olisi saaneet korjattua autoani. Onneksi meillä oli tarpeeksi aikaa siinä kohtaa. Mekaanikot korjasivat vauriot 38 minuutissa.

Ja paranee.

Huoltoauto oli ollut matkalla auttamaan Alénia, jolla oli 27. erikoiskokeella teknisiä ongelmia.

Takaiskuista huolimatta Röhrl ja Alén tekivät perjantaina iltapäivällä pohja-aikoja tasatahtiin. Röhrlin johto oli illan hämärtyessä useita minuutteja, mutta Herra Portugali ei ollut aikeissa luovuttaa. Toisaalta myöskään Fiatin tallipäällikkö Cesare Fiorio, tiimimanageri Nini Russo tai kukaan muukaan ei antanut minkäänlaisia tallimääräyksiä.

Ja tämä sai Röhrlin vihaiseksi.

Sitten mentiin Arganiliin.

”Sinä yönä näin sumun läpi”

Röhrl oli tiennyt jo etukäteen, että Arganil olisi yksi mahdollisista ratkaisun paikoista. Kun hän yleensä ajoi nuotitusjaksolla erikoiskokeet kahteen tai korkeintaan kolmeen kertaan, vuonna 1980 hän harjoitteli Arganilia peräti viidesti.

Kyseinen erikoiskoe oli usein ajettu paksussa sumussa, ja käytyään keskusteluita muun muassa paikallisten asukkaiden kanssa, Röhrl osasi odottaa sumua tälläkin kertaa.

Sinnikkään harjoittelun ansiosta Röhrl tunsi Arganilin kuin omat taskunsa. Perjantai-iltana, viimeisinä tunteina ennen erikoiskokeen alkua, hän asettui makuulle huoneessaan Bussacon Palace-hotellissa ja osoitti tämän itselleen – ollakseen varma, että on valmistautunut niin hyvin, että voisi luottaa itseensä ja olla rohkea.

 – Suljin silmäni, ja käynnistin sekuntikellon. Ajoin Arganilin läpi mielessäni, jokaisen mutkan, jokaisen kaarteen. Kun pääsin maaliviivalle, pysäytin sekuntikellon, Röhrl kertaa DirtFish-sivuston mukaan.

Kello pysähtyi aikaan 35:50.

Illalla yhdentoista aikaan, sumun ja pimeän laskeuduttua, Röhrl starttasi erikoiskokeelle yhdessä kartanlukijansa Christian Geistdörferin kanssa.

– Sanoin: ”Herra Geistdörfer, kiristä turvavyösi. Aion ajaa nyt siihen malliin, että muut joutuvat luovuttamaan maalissa ajokorttinsa.”

Kaksikko oli tehnyt sumuiseen pimeyteen täysin uudenlaiset nuotit, ja ajoittain Röhrl ohjasi Fiatiaan samaan tapaan kuin tunteja aikaisemmin hotellihuoneessaan – silmät suljettuina. Eikä näin ajaminen juurikaan poikennut silmät auki ajamisesta, sillä näkyvyys oli parhaimmillaankin vain viiden metrin luokkaa.

Kello pysähtyi maratonin mittaisen urakan päätteeksi aikaan 35:14.

Pientä tovia myöhemmin Fiatin huollossa käytiin puhutteleva keskustelu, kun Alénin kartturi Ilkka Kivimäki lähestyi Geistdörferiä.

– Mikä oli aikanne?

– 35:14.

– Mitä?

– 35:14. Entä teidän aikanne?

– 39:54.

Röhrl oli voittanut Alénin neljällä minuutilla ja 40 sekunnilla. Arganilin toiseksi nopeimmin ajanut Björn Waldegårdkin hävisi Röhrille Mercedeksellään kolme minuuttia ja 48 sekuntia.

– Jos joku olisi voittanut minut melkein viidellä minuutilla, olisin varmaankin tappanut itseni, Röhrl muistelee kotisivuillaan.

Muutamaa tuntia myöhemmin Arganil ajettiin vielä toistamiseen, ja Röhrl oli silloinkin kaksi ja puoli minuuttia Alénia nopeampi.

– Sinä yönä näin sumun läpi.

Voittotaistelu oli ratkennut, ja Röhrl löi Alénin lopulta reilulla 14 minuutilla. Talbotilla kolmanneksi sijoittunut Guy Fréquelin hävisi yli puoli tuntia.

Valikoiva mestari

Seitsemän kuukautta Portugalin rallin jälkeen Röhrl sinetöi ensimmäisen kahdesta maailmanmestaruudestaan. MM-titteleitä voisi olla enemmänkin, mikäli Röhrl olisi tehnyt huippuvuosinaan toisenlaisia valintoja.

Kausi 1981 jäi häneltä väliin, sillä Audin kosiskeluista huolimatta hän oli päättänyt tarttua Mercedeksen tarjoukseen. Kun Mercedes sitten vetäytyikin moottoriurheilusta, Röhrl oli ilman työpaikkaa.

Kaudella 1983 Röhrl taisteli mestaruudesta Hannu Mikkolaa vastaan mutta päätti jättää kauden päätösosakilpailun Isossa-Britanniassa väliin. Röhrl valikoi usein vain sellaisia kilpailuja, joissa hän tiesi pärjäävänsä – ja Isossa-Britanniassa hän ei ollut pärjännyt.

Hän ei kuitenkaan kadu.

– Kehotin Hannua nauttimaan mestaruudesta. Olin iloinen hänen puolestaan.

Röhrl ei koskaan edes unelmoinut maailmanmestaruudesta vaan voitosta Monte Carlossa, saavutuksesta, johon hän ylsi kaikkiaan neljästi. Itse asiassa Röhrl ei käynyt kumpanakaan mestaruusvuotenaan Pariisissa pokkaamassa edes maailmanmestarin pystiä.

– Olin silloin todella outo. Jos en olisi ollut niin hyvä, toimittajat olisivat tappaneet minut.

– Minulle ralli on autolla ajamista, mutta siinä on vielä jotain paljon enemmän. En ole kiinnostunut vauhdista, vaan täydellisyyden ideasta.

40 vuotta sitten, maaliskuisena perjantai-iltana Portugalissa Röhrl oli lähempänä täydellisyyttä kuin kenties koskaan toiste.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja