Useiden suosittujen nettipalveluiden toiminnassa havaittiin loppuviikosta häiriöitä palvelunestohyökkäysten takia. Muun muassa Twitter-, Spotify-, Netflix- ja PayPal -palvelut toimivat hitaasti tai niille ei päässyt ollenkaan. Häiriöitä oli ainakin Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Asiantuntijoiden mukaan hyökkäykseen oli valjastettu mukaan myös erilaista nettiin kytkettyä, puutteellisesti suojattua kodinelektroniikkaa, kuten astianpesukoneita, itkuhälyttimiä ja kameroita. Laitteilla luotiin keinotekoista ruuhkaa, joka esti palvelun käytön tai sivuston toiminnan.
Suomalaisten tietoturva-asiantuntijoiden mukaan hyökkäys toi esiin verkkoon kytkettävän kodinelektroniikan haavoittuvuuden. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell pitää esineiden internetiä hyödyntänyttä laajaa palvelunestohyökkäystä poikkeuksellisena.
Esineiden internetiä käytetään kotona ja teollisuudessa
– Esineiden internet, Internet of Things eli IoT, tarkoittaa erilaisten esineiden liittämistä internetiin.
– Usein kaukosäätimenä toimii älypuhelin tai tablettitietokone. Niillä voidaan ohjata esimerkiksi älykelloa, terveyslaitteita ja älykotia.
– Tuttu esimerkki esineiden internetistä on etäluettava sähkömittari.
– Älykodissa monet tavalliset esineet ja toiminnot, kuten ilmastointi, lämmitys, valaistus, televisiot ja muut kodinkoneet, liitetään internetiin.
– Verkkoon liitettävillä laitteilla ei ole yhteistä turvallisuusstandardia, mikä heikentää suomalaisten asiantuntijoiden mukaan niiden tietoturvaa.
– Esineiden internetiä hyödynnetään kotien ja kuluttajatuotteiden lisäksi teollisuudessa, kuten satamien kontinkuljetusjärjestelmissä ja tuulivoimaloiden turbiineissa.
– Myös viihteessä ja urheilussa on otettu käyttöön älylaitteita, esimerkiksi jääkiekossa älykiekko, jonka avulla pystytään keräämään tietoa ottelun kulusta.