Maahanmuuttajanaisten kokema perheväkivalta jää usein piiloon

Maahanmuuttajanaisia auttavasta liitosta kerrotaan, että naisia pahoinpitelevät sekä kantasuomalaiset että maahanmuuttajataustaiset miehet.

– Meiltä apua hakevista asiakkaista joka toisella on suomalainen puoliso, sanoo Monika-naisten liiton voimavarakeskuksen johtaja Natalie Gerbert.

Gerbert kertoo tapauksesta, jossa suomalaismies kontrolloi maahanmuuttajanaisen elämää muun muassa ottamalla hänen passinsa pois ja tarkistamalla kaikki tekstiviestit. Gerbertin mukaan vastaavaa tapahtuu jatkuvasti.

– Nainen oli tutustunut suomalaismieheen tuttujensa kautta. Aluksi mies vaikutti mukavalta, ja nainen muutti tämän kanssa yhteen. Pikku hiljaa mies alkoi kontrolloida naisen tekemisiä, ja vei häneltä passin. Mies oli aluksi puhunut naimisiinmenosta, mutta paljastui, että mies olikin jo naimisissa.

Nainen kirjoitti lopulta kirjeen Monika-liitolle ja sai apua. 

– Tässä tapauksessa nainen oli asunut Suomessa noin vuoden. Joissakin tapauksissa väkivalta on kestänyt yli kymmenen vuotta.  

Kaltoinkohdeltuja naisia paljon

Gerbert kertoo, että tositarinan kaltaisia naisia on paljon, ja he välttävät viimeiseen asti asian kertomista perheen ulkopuolisille.

Tähän asiaan Helsingin kaupunki ja Helsingin poliisi haluaisivat muutoksen, ja käynnistivät tänään kampanjan kulttuuritaustaista lähisuhdeväkivaltaa vastaan.

"Mikään ihonväri ei kestä väkivaltaa" -kampanjalla halutaan kiinnittää erityistä huomiota kansainvälistyvän Helsingin monikulttuuristen perheiden kokemaan, erityisesti naisiin, kohdistuvaan lähisuhdeväkivaltaan.

Tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Helsingin poliisin läheisväkivaltaryhmästä sanoo maahanmuuttajataustaisen perheväkivallan kohtaamisen olevan viranomaisille suuri haaste monestakin syystä.

– Siitä ei haluta edes puhua kenellekään perheen ulkopuolelle, eikä viedä tapauksia poliisille tutkittavaksi.

– Usein tapaukset tulevat tietoomme ulkopuolisten hälyttämänä. Vakavimmissa tapauksissa voidaan tekijä pidättää tai vangita. 

Kortelainen pitää lievemmissä tapauksissa parhaana keinona muun muassa sovittelua ja asioiden selvittelyä yhdessä perheen ja asiantuntijoiden kanssa.

– Parasta lääkettä on, että ihmiset pakotetaan käymään asioita läpi, miettimään mitä tapahtui, mikä tähän johti ja miten tämän voisi estää. Ulkomaalaisilla on tähän kuitenkin yhä korkeampi kynnys kuin suomalaisilla.