Dasguptan kuuluisan raportin mukaan ihmiskunnan varallisuus on kasvanut luonnon kustannuksella ja luonnon monimuotoisuus hupenee nyt huolestuttavaa vauhtia. Luonnon heikentämisestä pitäisikin jatkossa maksaa ja luonnolle pitäisi määrittää hinta. Luonnonvarakeskus julkaisi tänään selvityksen siitä, miten Suomessa luonnon monimuotoisuus saataisiin turvattua kaikessa päätöksenteossa.
Taloustieteilijä Partha Dasgupta julkaisi kaksi vuotta sitten brittihallituksen tilaaman raportin, jonka pääviesti oli että talous on riippuvainen luonnon tarjoamista palveluista. Luonto pitäisi nähdä pääomana ja sille pitäisi antaa taloudellinen arvo.
Tänään julkaistiin Luonnonvarakeskuksen selvitys siitä, mitä raportti tarkoittaa Suomelle.
– On selvää, että kun luontoa hyödynnämme, niin sillä on hinta, toteaa ympäristöministeri Maria Ohisalo (Vihr.) ministeriönsä tilaaman selvityksen julkaisutilaisuudessa.
– Tällä hetkellä emme hinnoittele kunnolla, jolloin pääsemme turmelemaan luontoa ilman, että siitä kukaan maksaa kunnolla. On tärkeää, että mietimme talouspolitiikkaa niin, että suhteutamme sen yhden planeetan rajoihin.
Luonnon taloudellinen arvo pitäisi määritellä
Luonnon rahallisen arvon määrittäminen on vaikeaa, muttei täysin mahdotonta.
– Jos tehdään kustannus-hyöty -tarkasteluja, suojelukustannukset ovat helposti määriteltävissä, mutta kuinka saadaan uhanalaisten lajien kantojen paranemisen hyöty mukaan sinne. Silloin on tärkeää mitata ihmisten preferenssejä, ja sitä koettua olemassaoloarvoa, ja ottaa se mukaan kustannus-hyöty -tarkasteluun. Sinänsä ei ole tarpeen antaa hintalappuja luonnolle, mutta tarvittaessa voidaan arvoa määrittää päätöksenteon tarpeisiin, pohtii Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eija Pouta.
Monet yritykset ovat jo laatineet omia ohjelmiaan luontokadon torjumiseksi, mutta poliittisia päätöksiä on ollut vaikea saada aikaan.
– Kun yritysmaailma lähtee tähän suuntaan, viimeisetkin poliitikot heräävät, uskoo Ohisalo.
Lisää suojelualueita ja kasvisruokaa
Luontovaikutukset pitäisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Luonnonvarakeskus listaa kymmenen eri muutosta, jotka Suomessa pitäisi tehdä, jotta se onnistuisi.
Esimerkiksi erityisesti Etelä-Suomeen tarvittaisiin lisää suojelualueita, kasvisruoan suosiota pitäisi kasvattaa, maa- ja metsätalouden tukia pitäisi muuttaa monimuotoisuutta tukeviksi muun muassa perinneympäristöjä suojelemalla.
– Maatalouden osalta, kun katsotaan monimuotoisuutta, keskeisiä ovat perinnebiotoopit. Hyvin pienestä pinta-alasta on kyse, mutta siellä on paljon uhanalaisia lajeja, muistuttaa Pouta.
Päätökset siitä, miten luontokatoa Suomessa jatkossa torjutaan, jäävät seuraavalle hallitukselle.