Keski-Euroopan helle on hallinnut keskustelua jo useita viikkoja. Niin paikalliset kuin turistitkin ovat olleet huolissaan ja kuumissaan. Päättäjät ovat ydinongelman ratkaisemisesta hiljaa, kirjoittaa kommentissaan MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä.
Pahin seuraus on se, että satoja vanhuksia ja sairaita on kuollut kuumuuden takia. Selvästikään kaupungeissa ei ole tarpeeksi varauduttu helteisiin.
Asunnoissa ei ole ilmastointia.
Kaupungeissa ei ole viilentymispaikkoja.
Asfaltti sulaa moottoriteillä ja raitiovaunujen alla.
Kauhisteltavaa siis riittää.
Ongelman perussyy on unohtunut
Keskustelusta vain puuttuu itse ongelman perussyy eli ilmastonmuutos. En ole kuullut yhdenkään päättäjän vaativan, että nyt pitää nopeuttaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai että pitää ryhtyä heti selvittämään, miten yleistyviin helleaaltoihin voisi varautua nykyistä paremmin.
Ilmastoneuvottelut ovat edenneet aiempaakin nihkeämmin ja edelläkävijät ovat harvassa.
Lue myös: Trump hylkää 66 järjestöä - "Se merkitsee paljon ilmastonmuutoksen hillinnässä"
EU alustavaan sopuun ilmastolain muutoksista
Pahempaa on luvassa
Nopeaa parannusta ei missään tapauksessa ole luvassa. Lämpenemistä ei enää pystytä pysäyttämään tavoitteeksi asetettuun 1,5 asteeseen, mutta mitä enemmän lämpenemistä pystytään hidastamaan, sitä paremmin sen seurauksia pystytään hallitsemaan.
Äärimmäiset sääilmiöt – kuivuudet, myrskyt, helleaallot – yleistyvät sitä enemmän, mitä pidemmälle lämpeneminen etenee.
Mekään emme ole turvassa
Meillä Suomessa monet toivovat, että helteet tulisivat tännekin. Keski-Euroopan kuumuutta pakenevia turisteja odotetaan piristämään matkailua. Kotimaan matkailun toivotaan lisääntyvän, kun hirmuhelteet eivät houkuttele matkustamaan etelään.
Ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi.
Taitaa unohtua se, että tätä menoa helleaallot ja muut äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät myös meillä eikä se ole vain hyvä asia.
Kuivuuden seurauksista kärsitään jo järvien rannoilla, kun laiturit ovat jääneet kuiville, sisävesiliikenne on ongelmissa ja kaivot kuivuvat.
Meilläkin on syytä miettiä, miten sopeudumme lämpenevään ilmastoon. Kotien viilennyksen tarve, kaupunkien lämpösaareke-ilmiön hillitseminen, kasvi- ja eläinlajiston muuttuminen vaativat kaikki huomiota.
Auttaisiko hintalappu?
Viime viikolla valtiovarainministeriön työryhmä arvioi, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei pystytä nykyisin arvioimaan riittävän tarkasti. Seurauksena voi olla, että talouskasvua yliarvioidaan ja julkisen talouden menoja aliarvioidaan.
Hyvä, että asia on huomattu ja sille ainakin yritetään tehdä jotain. Se, että asioille saadaan jonkinlainen hintalappu, nopeuttaa yleensä toimintaa ja päätöksentekoa.
On nimittäin varmaa, että helleaallot eivät ole ohi. Tämä nyt koettu tuli tavanomaista aikaisemmin ja kesän varsinainen helleaaltoaika on vasta tulossa.
