Kommentti: Nyt loppuu se helteelle huhhuttelu – kauhistelun sijaan tarvitaan tekoja

Äärimmäiset sääilmiöt – kuivuudet, myrskyt, helleaallot – yleistyvät sitä enemmän, mitä pidemmälle lämpeneminen etenee.

Mekään emme ole turvassa

Meillä Suomessa monet toivovat, että helteet tulisivat tännekin. Keski-Euroopan kuumuutta pakenevia turisteja odotetaan piristämään matkailua. Kotimaan matkailun toivotaan lisääntyvän, kun hirmuhelteet eivät houkuttele matkustamaan etelään.

Ilo voi jäädä lyhytaikaiseksi.

Taitaa unohtua se, että tätä menoa helleaallot ja muut äärimmäiset sääilmiöt yleistyvät myös meillä eikä se ole vain hyvä asia.

Kuivuuden seurauksista kärsitään jo järvien rannoilla, kun laiturit ovat jääneet kuiville, sisävesiliikenne on ongelmissa ja kaivot kuivuvat.

Meilläkin on syytä miettiä, miten sopeudumme lämpenevään ilmastoon. Kotien viilennyksen tarve, kaupunkien lämpösaareke-ilmiön hillitseminen, kasvi- ja eläinlajiston muuttuminen vaativat kaikki huomiota.  

Auttaisiko hintalappu?

Viime viikolla valtiovarainministeriön työryhmä arvioi, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei pystytä nykyisin arvioimaan riittävän tarkasti. Seurauksena voi olla, että talouskasvua yliarvioidaan ja julkisen talouden menoja aliarvioidaan.

Hyvä, että asia on huomattu ja sille ainakin yritetään tehdä jotain. Se, että asioille saadaan jonkinlainen hintalappu, nopeuttaa yleensä toimintaa ja päätöksentekoa. 

On nimittäin varmaa, että helleaallot eivät ole ohi. Tämä nyt koettu tuli tavanomaista aikaisemmin ja kesän varsinainen helleaaltoaika on vasta tulossa.