– Jos se on vähän, se on hyvä. Jos se on paljon, se on paha, oli omaperäistä suomea puhuneen vaihto-oppilasveljeni mielipide meikkauksesta aikoinaan.
Tämän allekirjoittavat varmasti monet suomalaisetkin. Sipaisu värivoidetta värin tasoittamiseen, raikkaanvärinen huulipuna kesä-ilmettä piristämään ja huolellisesti sivelty ripsiväri tekevät ilmeestä huolitellun ja antavat itseluottamusta.
Kuka tahtoo saunapuhtaan?

Moni meikkaa kesällä vähemmän kuin talvella paitsi rusketuksen takia myös siitä syystä, että loma-aikaan ei ”tarvita” meikkiä, kun ollaan vain oman perheen kesken. Onko meikki siis myös jonkinlainen suojavaruste, virkaminän merkki vai pelkästään kohteliaisuutta asiakaspalvelussa? Viimeksi mainitussa tapauksessa tosin luulisi, että oma perhekin olisi ansainnut saman kohteliaisuuden!
Iltapäivälehdet ovat perinteisesti halunneet esitellä missit ”saunapuhtaina” – siis meikittöminä ja muutenkin laittamattomina – ennen voittajan ratkeamista. Näin pidämme yllä mielikuvaa, että voittaja valitaan ilman kosmetiikkateollisuuden apua, hänen todellisen ulkonäkönsä ansiosta. Mutta kuka antaisi missille töitä ilman asiaan kuuluvaa rekvisiittaa? Kuka muka palkkaisi hänet muotinäytökseen, juontokeikalle tai edes sairaalan avajaisiin täysin meikkaamattomana? Päinvastoin, naturellina töihin tulleesta missistä riittäisi negatiivista palautetta, ihmiset eivät kokisi saaneensa sitä mitä on luvattu.
Täsmäväritystä
– Kaupan kassan ei luulisi ensimmäisenä ajattelevan meikkaamista töihin, kun työ on arkisintakin arkisempaa, sanoo pienen marketin kassalla istuva Anu.

