Orpo: "Minusta tämä ei ole asiallista" – keskustelu laitaoikeistosta kuumeni kyselytunnilla

Kyselytunnin aluksi oppositiopuolue Sdp:n kansanedustaja Maria Guzenina vaati pääministeri Petteri Orpolta (kok.) vastausta siihen, aikooko Suomi toimia sen eteen, ettei Unkarista tulisi EU:n puheenjohtajamaata. Unkarin on määrä toimia EU:n neuvoston puheenjohtajamaana heinäkuusta alkaen.

– Oletteko valmiit toimimaan sen eteen, että Unkarin puheenjohtajajautta siirretään, Guzenina kysyi.

Unkari on pysäyttänyt EU:ssa aikeet ohjata Venäjän jäädytettyjä varoja Ukrainan tukemiseen.

– Emme voi hyväksyä sitä, että Unkari torppaisi Ukrainan tuen, emme mitenkään. Nyt katsotaan se, onko Unkari mukana porukassa vai ei. Se (puheenjohtajauuskauden siirtäminen) olisi erittäin jämerä toimi, mutta Ukrainan tukeminen on niin eksistentiaalinen asia, että senkin pitää olla pöydällä, Orpo vastasi.

Vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo tivasi Orpolta yhteistyöstä niin sanottuun laitaoikeistoon kuuluvien puolueiden kanssa.

– Pääministeri Orpo, te olette olleet valmiita tekemään yhteistyötä laitaoikeistopuolueiden kanssa niin meillä kuin muualla. Laitaoikeistopuolueita ja äärioikeistoa yhdistää moni asia: maahanmuuton vastustaminen, ilmastoskeptisyys ja oikeusvaltion rapauttaminen eri painotuksin. Puolueita yhdistää myös antigender-ajattelu, jossa tasa-arvosta puhutaan vahingollisena ideologiana, joka romuttaa perinteisiä perhearvoja. Venäjän Putin tukee tätä liikehdintää ja sen voi nähdä osana hybridivaikuttamista, jolla luodaan epäjärjestystä EU:hun. Irtisanoudutteko yhteistyöstä tällaista toimijoiden kanssa?

Orpon mukaan eduskunnassa ei ole puolueita, jotka kuuluisivat laita- tai äärioikeistoon.

– Minusta tämä oli kyllä aika omituinen puheenvuoro. Ei Suomessa ole mitään laita- tai äärioikeistoa, varsinkin jos te leimaatte tai annatte kuvaa siiitä, että Suomessa joku puolue olisi venäjämielinen tai romuttaisi aktiivisest oikeusvaltioperiaatetta. Ne ovat aika kovia syytöksiä. Toivottavasti kyse ei ole EU-vaalikampanjoinnista, mutta minusta tämä ei ole asiallista. Suomessa ei ole onneksi tässä salissa tuollaisia voimia.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ihmetteli puheenvuorossaan Orpon kommenttia siitä, ettei Suomessa ole ääri- tai laitaoikeistoa.

– Totesitte: Ei Suomessa ole mitään äärioikeistoa tai laitaoikeistoa. Olen kanssanne eri mieltä. Suojelupoliisi kertoi vuonna 2021 äärioikeistolaisen terrorismin uhan voimistuneen.

Orpo vastasi tarkoittaneensa eduskuntapuolueita.

– Parempi heti korjata epätarkkuudet. Tarkoitin tätä salia, suomalaisia eduskuntapuolueita. Täältä ei ääriliikkeitä löydy.

Oppositiopuolue keskusta haastoi lisäksi hallitusta ja valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.) arvonlisäveron korotuksesta kesken vuoden. Yleinen arvonlisäverokanta nousee syyskuun alusta alkaen nykyisestä 24:stä 25,5 prosenttiin.

Keskustan kansanedustajan Markus Lohen mukaan alvin korotuksen ajankohta ja puolentoista prosenttiyksikön korotus aiheuttavat ongelmia muun muassa yritysten kassa- ja tietojärjestelmiin varsinaisten alv-korotusten haittojen lisäksi.

Purran mukaan alv-kantaa päädyttiin nostamaan kesken vuoden, sillä julkisen velan alijäämää on pystyttävä pienentämään jo tänä vuonna, jotta Suomi välttää EU:n alijäämämenettelyn.

Yhteistyö laitaoikeiston kanssa on noussut yhdeksi EU-vaalien teemaksi

Laitaoikeistoa eli oikeistokonservatiivisinta laitaa edustavien puolueiden kannatuksen nousu Euroopan maissa on noussut yhdeksi EU-vaalien teemaksi. Suomessa Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet niiden kannatuksen nousun EU-vaaleissa uhkaavan EU:ta. Esimerkiksi Sdp on ilmoittanut, ettei se tee yhteistyötä ECR- ja ID-ryhmien kanssa, ja puolue on tivannut muun muassa kokoomuksen kantaa asiassa.

Lue myös: "Olisi mukava kuulla vasemmistopuolueilta, millaiset koalitiot ovat mahdollisia"

MTV Uutiset seurasi kyselytuntia tässä artikkelissa.