Laitaoikeiston nousu puhututtaa EU-vaalien alla. Puolueilta ei ole kuultu riittävästi omia ratkaisuehdotuksia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija MTV:n Vaalistudiossa.
Eurovaalien yhdeksi näkyvimmistä teemoista on noussut puolueiden valmius tehdä yhteistyötä niin sanottujen laitaoikeistopuolueiden kanssa.
Suomessa esimerkiksi Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sanoneet laitaoikeiston, eli oikeistokonservatiivista ajattelua edustavien puolueiden kannatuksen nousun uhkaavan EU:ta. Puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tehdä yhteistyötä esimerkiksi ECR- ja ID -ryhmien kanssa Euroopan parlamentissa.
– Tässäkin kysymyksessä olisi mukava kuulla vasemmistopuolueilta, että jos ei missään tapauksessa voida tehdä yhteistyötä laitoikeiston kanssa, niin millaiset koalitiot sitten ovat mahdollisia, sanoo MTV:n Vaalistudiossa vieraillut ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Sanna Salo.
Lue lisää: Mistä eurovaaleissa on oikeasti kyse? Katso Vaalistudio-lähetys
Suomalaisista puolueista perussuomalaiset kuuluu ECR-ryhmään. Salon mielestä aiempiin EU-vaaleihin verrattuna yhteistyö laitaoikeiston kanssa on noussut uudeksi teemaksi.
– Uusi kysymys aiempiin EU-vaaleihin verrattuna on, että puolueet ovat julistautuneet ikään kuin jollekin kannalle siinä, voidaanko vai eikö voida tehdä yhteistyötä.
Salo vieraili tänään MTV:n Vaalistudiossa, jossa pohjustettiin MTV:n eurovaalien puheenjohtajatenttiä.
Lue lisää: Suora lähetys kello 20: Turvallisuus ja oikeiston nousu – puheenjohtajat kohtaavat MTV:n eurovaalitentissä
Lisää ratkaisuja
Salo toivoo, että vaalien alla puolueet esittäisivät enemmän omia vaihtoehtojaan pelkän "ei":n sanomisen sijaan.
– Mitä EU:n pitäisi tehdä, ja mitä Suomen pitäisi tavoitella. Eikä niin, että mitä EU:n ei ainakaan pitäisi tehdä, ja kenen kanssa ei ainakaan tehdä yhteistyötä.
Tämä koskee Salon mukaan esimerkiksi Ukrainan tukemista ja ilmastopolitiikkaa.
– Ukrainan tukemisesta ollaan lähtökohtaisesti poliitisesti yksimielisiä, mutta millä keinoin tarkalleen ottaen ja erityisesti millä rahalla? Jos yhteisvelalle sanoo "ei", kuten moni puolue on sanonut, niin millä sitten?
Salon mukaan myös EU:n hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä vaatii lisää konkreettisia toimia ja mahdollisesti myös investointeja.
– Ilmastopolitiikassa iso kysymys on hiilineutraalisuustavoitteiden konkretisoituminen. Miten niihin päästään erityisesti vuoden 2030 jälkeen, ja jos tarvitaan lisää investointeja, niin miten ne rahoitetaan?
Salon mukaan tulevalla kaudella EU:n keskeisiä teemoja ovat lisäksi muun muassa geopoliitiikka, sekä talous- ja teollisuuspolitiikka.
Salon mukaan oikeistokonservatiivisten puolueiden suosio tulevissa vaaleissa voisi muuttaa EU:n maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaa, mutta tuskin radikaalisti.
– EU:n poliittinen järjestelmä ei heilahtele vaalituloksen seurauksena, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä, joten mitään täysin radikaalia tuskin on luvassa. Mutta on alueita, joissa EU-politiikka voi muuttua isossakin määrin.
– Se (oikeistopuolueiden suosio) voi vaikuttaa siihen, millaisia koalitioita voidaan muodostaa ilmasto- ja maahanmuuttokysymyksissä, joissa keskustavasemmistokoalitiot ovat perinteisesti olleet vahvoilla ja voittaneet äänestyksiä. Tällaisten koalitioiden muodostaminen voisi tulla entistä vaikeammaksi.
– Ei ehkä niin, että jo tehdyjä sitoutumuksia esimerkiksi ilmastokysymyksissä peruttaisiin, mutta on mahdollista, että jatkossa tehtäisiin vähemmän kunnianhimoisia ilmastopolitiikkaa ja hitaammalla tahdilla.
Katso koko Vaalistudiolähetys MTV Katsomosta.