Mainos

Linnan juhlien historia: Vaatimattomasta päiväjuhlasta vuoden merkittävimmäksi tapahtumaksi

Linnan juhlien historia ulottuu vuoteen 1919. Tuolloin itsenäisyyttä juhlittiin Presidentinlinnassa perin vaatimattomaan tapaan. Pienestä päiväjuhlasta on muotoutunut näyttävä iltajuhla, jota koko Suomi seuraa suorana lähetyksenä. Jokainen presidentti on tuonut juhlaan jotakin omaa.

Linnan juhlien historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Suomi juhli kahta itsenäisyysvuottaan ensimmäisen kerran. Tuolloin Presidentinlinnassa juhlittiin perin vaatimattomasti päiväjuhlan merkeissä. Juhlien järjestäjänä toimi presidentti K. J. Ståhlbergin tytär Aino. Presidentti Ståhlberg suhtautui juhlallisuuksiin ja seremonioihin nuivasti, mutta hänen uusi puolisonsa Ester Hällström otti kaiken ilon irti keskipisteenä olosta. Vuonna 1919 Linnan juhlat olivat huomattavasti vaatimattomammat kuin nykyään. Vieraita oli vain 150 ja tarjottavana oli kahvia ja makeaa leipää.

Vuonna 1922 Ståhlberg alkoi isännöidä Linnan juhlia ensimmäistä kertaa iltavastaanottona. Vieraiden määräkin oli lisääntynyt ja listalla oli peräti 1165 nimeä. Nykyisistä Linnan juhlista tuttu presidenttiparin kätteleminen, hienot ruoat ja musiikkiesitykset kuuluivat jo tuolloin illan ohjelmaan. Presidentti ei tanssinut lainkaan, joten illan ensimmäisen tanssin tanssi presidentin Aino-tytär eduskunnan puhemies Sulo Vuolijoen kanssa. Tanssi vakiintui Linnan juhlien ohjelmistoon lopullisesti vasta vuonna 1925.

Näin presidentit ovat muuttaneet juhlaa

Jokainen presidentti on tuonut Linnan juhliin omia tapojaan. Presidentti Svinhufvudin aikaan Presidentinlinnassa ei kätelty presidenttiparia lainkaan, raitis Kyösti Kallio ei tarjonnut vieraille ollenkaan alkoholia ja Urho Kekkosen ollessa isäntänä Linnan juhlien kutsua pidettiin niin merkittävänä, että herrat kantoivat juhlien jälkeenkin saamaansa sikaria merkkinä tärkeästä kutsusta.

Kun Mauno Koivisto oli presidentti, Linnan juhlat näytettiin vuonna 1982 ensimmäisen kerran suorana lähetyksenä televisiosta. Martti Ahtisaari toi Presidentinlinnaan jazzmusiikin ja viinin. Kutsuvieraiden joukossa nähtiin myös ensimmäistä kertaa nuoria ja viihdealan edustajia.

Presidentti Tarja Halosen aikakaudella Linnan juhlista tuli suositummat kuin koskaan. Juhlinta Presidentinlinnassa on vuosien saatossa muuttunut entistä rennommaksi ja vakiovieraiden sijaan joukossa näkyy yhä enemmän uusia kasvoja.

Joinakin vuosina itsenäisyyspäivän vietto on jäänyt kokonaan väliin. Presidentin sairastuminen on estänyt juhlinnan useina vuosina ja myös sota- ja pula-aika, Presidentinlinnan remontti ja Sylvi Kekkosen kuolema itsenäisyyspäivän tienoilla ovat olleet este juhlimiselle. Alkuvuosina Linnan juhlat eivät olleet niin vakiintunut instituutio, että juhlien puuttumista olisi ihmetelty. Samaan aikaan juhlittiin myös valtiopäivätanssiaisia, jotka pysyivät kilpailevana juhlana vuoteen 1924 saakka.

Linnan juhlat ovat olleet joka vuosikymmenellä omanlaisensa. Kun vielä 1920-luvun alussa itsenäisyyspäivää juhlittiin vaatimattomissa merkeissä, sodan jälkeen itsenäisen Suomen juhliminen tuntui jälleen hyvin konkreettiselta asialta. 1970-luvulla perinteiden rikkomattomuus säilyi, mutta ilmassa oli myös kyseenalaistamisen makua. Vuosikymmenen tapahtumat näkyivät muun muassa pukeutumisessa. Pukeutuminen oli radikaalia ja Presidentinlinnan parketilla tanssittiin jopa housupuvuissa ja minihameissa.

AVA

Lähde: Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen

Kuvat: Lehtikuva

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.