Liike Nytin Harkimo: Velkaantuminen ei lopu leikkaamalla – "Suomi on kuin hullu mies Huittisista"

– Me velkaannuttiin jo ennen kuin korona tuli. Tänä vuonna otetaan 14 miljardia lisää. Joku näkymä velan ottamisen lopettamiseksi pitäisi olla, Harkimo sanoo.

Hallituksen täytyy tehdä työllisyyspäätöksiä, sillä vain työn avulla velkaantuminen voidaan pysäyttää, Harkimo toteaa. Leikkaamalla velkaantumista ei hänen mukaansa voida lopettaa.

– Työllisyystoimien pitäisi olla sellaisia, että ne vähentävät velkaantumista. Ei sellaisia, jotka vain maksavat enemmän, Harkimo painottaa.

Valtonen: Budjettiriihessä lisää riitoja

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm ei niele väitettä, jonka mukaan nykyhallituksella ei olisi ajatuksia velan takaisin maksamisesta. Hänen mukaansa asiasta keskustellaan "vilkkaasti".

Malm myös puolustaa velanottoa sinällään.

– Velalla on pidetty huolta kuntien peruspalveluista. Se on järkyttävää, millaisia jälkiä 90-luvun lama jätti, kun ei elvytetty. Ei päästy koskaan sille tasolle, jolta lähdettiin putoamaan. Sama tapahtui 2008 (finanssikriisin aikaan), Malm sanoo.

– Sen takia tämä hallitus haluaa elvyttää velkarahalla, että voitaisiin pitää palveluista kiinni ja kaikki mukana. Ikuisesti ei voi elvyttää, mutta leikkaaminenkaan ei voi olla ikuista, Malm jatkaa.

Harkimon mukaan Suomi ei elvyttänyt 90-luvulla, koska velkaa ei saatu.

Suomi kuitenkin velkaantui 90-luvulla nopeasti. Suhteessa BKT:n Suomen valtionvelka oli vielä vuonna 1990 varsin vaatimattomat 10,5 prosenttia, selviää Veronmaksajien tilastosta. Jo kaksi vuotta myöhemmin luku oli 32,8 prosenttia. Vuonna 1996 saavutettiin 90-luvun huippu, 64,8 prosenttia. Viime vuoden vastaava luku oli 53,1 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtajan Elina Valtosen mukaan Malm piiloutuu koronan taakse.

– Hallitus oli velkaantumassa aivan kohtuuttomasti jo ennen kuin koronasta oli tietoakaan, Valtonen sanoo.

– Kehysriihessä olisi ollut kaikki edelletykset palata edes menokehykseen, joka oli toki alijäämäinen sekin. Se olisi tuonut jonkinlaista kasvunäkymää tähän maahan. Mutta mitään ei tehty, Valtonen jatkaa.

Valtonen kertoo odottavansa syksyn budjettiriiheä ”kauhulla”.

– Kun hallituksen avauksia kuuntelee, niin eihän sieltä mitään ole tulossa. Lisää riitaa varmaan.

SuomiAreenan tapahtumia on sekä Porissa että Helsingissä. Porissa tapahtumat keskittyvät torille ja Helsingissä puolestaan ydinkeskustan Allas Sea Poolille. Näitä tapahtumia kuka tahansa voi tulla seuraamaan paikan päälle.

Lisäksi SuomiAreenan tapahtumia järjestetään kahdella studiolla MTV:n tiloissa Helsingissä. Näihin yleisöllä ei ole pääsyä, mutta kaikki studiokeskustelut ovat katsottavissa suorina lähetyksinä netin kautta mtv-palvelussa. Lisäksi erillinen SuomiAreenaTV-kanava näyttää valikoidut palat tapahtumista. SuomiAreenaTV näkyy antenni- ja kaapelitalouksissa kanavapaikalla 38. Ohjelmat alkavat maanantaina klo 10 ja muina päivinä klo 9.