Leijonien pelaaja oli tekemässä olympiahistoriaa toisen lajin maajoukkueessa – tiesitkö tämän harvinaisuuden? "Niin vähän oltiin pelattu"

Mailapeli maahockey ei ole noussut Suomessa suureen suosioon, mutta kerran Suomi on pelannut lajia olympialaisissa: Helsingin kotikisoissa 1952. MTV Urheilu tavoitti toisen tuon joukkueen elossa olevan pelaajan, 88-vuotiaan Esko Silvennoisen.

Maahockey tuli ensimmäisen kerran Suomeen 1915 Saksassa opiskelleen Erik von Frenckellin mukana, ja sen harrastamisesta innostuivat ensin naiset. Vuoden 1918 sisällissota ja sitä seuranneet vuodet katkaisivat kuitenkin lajin täysipainoisen harjoittamisen, kunnes talvi- ja jatkosodan jälkeen vuonna 1946 maahockey sai Hollannin suurlähettilään pojan Wim van der Vlugthin myötä Suomessa uutta tuulta purjeisiinsa.

Hollantilaisen seurajoukkue De Batavierenin vierailu Suomessa nostatti tuona vuonna kiinnostusta lajiin, ja neljän vuoden päästä 1950 perustettiin Suomen Maahockeyliitto. Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran seuraavana vuonna 1951, ja lajin harrastaminen alkoi toden teolla Helsingin olympialaisiin valmistautumisen myötä.

Maahockeyn pariin päätyi myös päälajinaan jääkiekkoa pelannut Esko Silvennoinen. Viipurilaissyntyinen, Hämeenlinnaan sittemmin asettunut Silvennoinen oli ehtinyt pelata maahockeyta jo ennen olympialaisia, ja hänen taitonsa riittivät parikymppisenä nuorena miehenä historialliseen kisajoukkueeseen.  

Silvennoinen sai joukkueen johdolta rahaa kuluja varten ja hyppäsi riveihin.

– Oli mahtava juttu, kun pääsin pelaamaan, Silvennoinen sanoo puhelinhaastattelussa.

Kahdessa ottelussa takkiin

Vaikka maahockeyn kilpailutoiminta oli Suomessa vasta käynnistynyt, se sai osallistua vuoden 1952 olympialaisten maahockeyhin isäntämaana. Ensimmäisen kierroksen ottelussa Helsingin Velodromilla tuli takkiin Belgialle maalein 0–6. Sen jälkeen Suomi hävisi Hämeenlinnan Kaurialan kentällä Saksalle sijoitusottelussa 0–7, ja isäntämaan pelit olivat ohi. Lopputuloksena 12 maan joukossa oli jaettu yhdeksäs sija.

Silvennoinen muistaa, että joukkuehenki Suomen riveissä kukoisti, mutta realiteetit iskivät vastaan.

– Meillä oli ihan hyvä henki, mutta oltiin vain niin vähän pelattu.

Maahockey ei ollut kellään joukkueen pelaajista ainoa laji, vaan suurin osa Suomen olympiamaahockeymiehistöstä pelasi Silvennoisen tapaan jääkiekkoa. Keijo Kuusela pelasi aiemmin samana vuonna jääkiekkoa Oslon talviolympialaisissa, ja hän on ainoa suomalainen, joka on pelannut joukkuelajeja sekä kesä- että talviolympialaisissa.

Pesäpallo oli niin ikään suosittu laji Suomen olympiamaahockeyjoukkueen pelaajistossa, ja jokunen pelaaja tahkosi jääpalloakin.

Mestaruuksia maahockeyssa, SM-mitaleja myös jääkiekossa

Silvennoinen ja jääpallon MM-kisahistorian ensimmäisen maalin vuonna 1957 tehnyt Tauno Timoska ovat nykyään Suomen olympiamaahockeyjoukkueen ainoat elossa olevat pelaajat.

Silvennoinen itse pelasi urallaan yhteensä kuusi maahockeymaaottelua vuosina 1952–62. Lajin Suomen mestaruuden hän voitti 1950-luvulla kolme kertaa Hämeenlinnan Pallokerhon riveissä.

Jääkiekossa Silvennoinen saavutti Hämeenlinnan Tarmon joukkueessa SM-hopeaa vuosina 1953 ja 1956 sekä SM-pronssia 1952 ja 1958. Silvennoinen pelasi myös kahdeksan jääkiekon A-maaottelua.

Silvennoisen mukaan maahockey tuli kesäharjoitusmuotona jääkiekkoa, mutta jääkiekko oli hänelle näistä kahdesta lajista mieluisampaa. Silvennoinen oli urheillut pienestä pitäen, ja ensin mukana oli monia eri lajeja.

– Se oli siihen aikaan tapana urheilla, hän kiteyttää.

Silvennoinen nostaa varhaisilta vuosiltaan Viipurista esiin myös toisenlaisen tapahtuman.

– Muistan ensimmäisen tyttöystäväni Viipurista. Pohditiin, voimmeko me mennä naimisiin. Minä olin kristitty ja hän juutalainen.

Kaksikko päätyi eroamaan, mutta Silvennoinen löysi myöhemmin itselleen vaimon.

Kiinnostus urheilua kohtaan on säilynyt, ja Silvennoinen väijyy yhä urheilumaailman tapahtumia.

– Olen seurannut kaikkea urheilua, mitä televisiosta tulee.

Suomi EM-nelostasolla

Maahockeyssa Suomi pelasi Silvennoisen aktiivivuosien jälkeen 1970-luvulla kahdesti EM-kisoissa.

Nykyään Suomi kuuluu maahockeyssa Euroopan alimmalle eli nelostasolle. Viime vuonna Helsingissä järjestettiin nelostason EM-kisat, ja Suomi sijoittui viiden maan joukossa Unkarin perässä toiseksi.

Rekisteröityjä maahockeyn pelaajia Suomessa on alle tuhat.

Ylälaidan videolla kuvaa Helsingin olympialaisten 1952 maahockeyfinaalista Intia–Alankomaat ja Suomen 1. kierroksen ottelusta Belgiaa vastaan.

Lue myös:

    Uusimmat