Leijonien etu vai jääkiekon tuho? Jukka Jalonen ja Erkka Westerlund näkevät NHL-kaukaloihin siirtymisessä potentiaalia Suomi-kiekolle | MTV Uutiset
Leijonien etu vai jääkiekon tuho? Jukka Jalonen ja Erkka Westerlund näkevät NHL-kaukaloihin siirtymisessä potentiaalia Suomi-kiekolle
Olisiko pienempiin kaukaloihin siirtyminen hyväksi Suomen jääkiekolle? Venäjän KHL-kaukalot ovat tämän hetken kiekkomaailman suurimpia.2016 Getty Images
Kasan jääkiekon arvokisamitaleita Leijonille valmentaneet Jukka Jalonen ja Erkka Westerlund toivovat yhteistä linjaa, jos kansainväliset turnaukset siirtyvät pelattaviksi NHL-tyylisessä kapeassa kaukalossa. Suomen jääkiekko on joka tapauksessa valmis muutokseen.
Keskustelu leimahti, kun Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF:n puheenjohtaja René Fasel teki nuorten MM-kisojen yhteydessä yllättävän ilmoituksen. Kiekkopomon mukaan IIHF:n kongressi päättää keväällä Bratislavassa Suomen MM-kisojen ja Pekingin olympialaisten pelaamisesta vuonna 2022 kapeassa kaukalossa.
IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola totesi MTV Urheilun haastattelussa, että ehdotus ei herättänyt liiton hallituksessa juuri lainkaan vastustusta. Hallituksen esitys on MM-kisojen yhteydessä istuvassa kongressissa pitkälti sama asia kuin päätetty asia.
Jalonen kannattaisi 28-metristä kaukaloa, jos joku IIHF:stä kysyisi mielipidettä
Leijonien nykyinen päävalmentaja Jukka Jalonen toivoo, että muutoksen jälkeen kaikkialla siirryttäisiin yhteisesti samankokoisiin kaukaloihin. NHL:ssä askin leveys on 26, kun taas Euroopassa koko vaihtelee 27-30 metrin välillä.
– Näkisin, että 28 metriä kertaa 60 metriä olisi aika optimi nykykiekolle. 26 on sitten jo todella pieni, Jalonen pohtii MTV Urheilulle.
– Suomessakin on Liigassa aika erilaisia kaukalon kokoja. On muutama iso, mutta sitten on varmaan enemmänkin näitä 28x60-metrisiä. Minun mielestäni se on aika hyvä eurooppalaiseen jääkiekkoon.
Jalonen on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että asiassa kysyttäisiin mitään mielipidettä pelaajilta tai valmentajilta.
– Se ei tietenkään ole yleensä semmoisten ihmisten päätettävissä, jotka jotain jostain ymmärtävät, Jalonen tokaisee.
Päätös NHL-kokoisiin kaukaloihin siirtymisestä saattaa kuulostaa eurooppalaisittain radikaalilta, mutta itse asiassa IIHF:n suositus kaukalon leveydestä on tälläkin hetkellä 26–30 metriä. Suomessakin ollaan koko ajan liu’uttu pienempiin kaukaloihin.
Jalonen muistuttaa, että 30 metrin kaukaloita löytyy tätä nykyä enää lähinnä Venäjän KHL-halleista. Niissä pelaaminen suosii tietyntyyppiseen pelitapaan tottuneita, samoin kuin pienempään kaukaloon tottuneet sopeutuvat aina vaivattomammin Pohjois-Amerikassa pelattaviin turnauksiin.
– Onhan se selvää, että hirvittävä etu on niillä, jotka pelaavat päivittäin niissä kaukaloissa. Ei siinä ole nyt kahta sanaakaan, Jalonen linjaa.
– Jos 26 metriin mennään jatkossa kansainvälisissä arvoturnauksissa, niin kilpailuetu on niillä, jotka pelaavat vähän pienemmissä kaukaloissa. Kahden metrin ero on aika pieni, mutta neljän metrin erolla on sitten jo merkitystä.
Suomi-kiekko jo nyt valmis muutokseen
Leijonille kaksi olympiamitalia NHL-pelaajia vilisevissä talvikisoissa valmentanut Erkka Westerlund muistuttaa, että Suomessa tehtiin jo vuosikymmeniä sitten muutoksia, joiden ansiosta Kanada ja USA on onnistuttu haastamaan myös pienessä kaukalossa.
Yksi silmiä avaava tapahtuma oli vuoden 2004 World Cup, jossa Suomi eteni välierissä Yhdysvaltojen yli finaaliin ja haastoi loppuottelussa jopa Kanadan NHL-tähdet lajin kuninkuudesta. Tässäkin taustalla oli Westerlundin mukaan 1990-luvulta asti pelaajille tolkutettu taito reagoida mahdollisimman nopeasti erilaisissa pelitilanteissa.
– Siinä mielessä meillä on aika hyvä tilanne. Sitä kulttuuria on kuitenkin toteutettu tässä jo kolmisenkymmentä vuotta, joten meillä on siitä etua. Sen takia Suomi on pystynyt aika hyvin sopeutumaan pikkukaukalon peliin, Westerlund sanoo.
Vuodenvaihteessa Nuoret Leijonat teki monessa mielessä historiaa voittamalla ensimmäistä kertaa MM-kultaa Pohjois-Amerikan maaperällä ja pudottamalla Kanadan ensi kertaa mitaleilta isännöimissään kisoissa.
Jääkiekko on mennyt jo vuosia koko ajan nopeampaan suuntaan, mikä on vaatinut suomalaisiltakin oikeanlaisia toimenpiteitä. Sen takia linjaus kapeasta kaukalosta ei herätä täällä pelkoja aseman menettämisestä.
– Jääkiekossa vastustaja pystyy kuitenkin hyvin rikkomaan ja puolustamaan, niin kyllä silloin kannattaa pelata niin nopeasti, ettei vastustaja pysty rikkomaan, Westerlund tiivistää.
Summanen Elmossa: NHL-kiekko muuttunut äärinopeaksi jyräämispeliksi
Äkillinen linjaus herättää kuitenkin monia kysymyksiä koko päätöksen järkevyydestä, kun ajatellaan pelin parasta. Raimo Summanen toi Elmo-lehdessä hyvin esiin epäkohtia, joita jääkiekon standardoiminen NHL-formaattiin aiheuttaisi.
– Kapean kaukalon ongelma taktisessa mielessä on, että kapeus tekee sivuttaisliikkeen hyödyntämisen vaikeaksi, usein mahdottomaksi, sillä sivuttaissuuntaiselle pelaamiselle ja sivuttaisliikkeelle ei ole tilaa eikä aikaa, Summanen sanoo lehdessä.
– Kun jääkiekosta karsitaan pois sivuttaisliike, se muuttaa pelin jyräämispeliksi, jossa vauhdit nousevat koko ajan.
NHL:ssä pelistä on tullut Summasen mukaan ”äärinopeaa päädystä päätyyn luistelemiseksi”. Kiekko on pakko pelata yhdellä kosketuksella ja usein roiskimalla, koska tilaa ja aikaa ei ole muuhun. Taktiset hienoudet katoavat lajista.
Westerlund yhtyy entisen valmentajaparinsa näkemykseen, että muutos suosii 207-senttisen Zdeno Charan kaltaisia jättejä, mutta tuo esiin myös Sebastian Ahon tapaiset aivan poikkeukselliset kiekkotaiturit, jotka pärjäävät näppäryydellään pienessä tilassa.
– Siellä on todella vähän aikaa ja tilaa pelata. Taito joutuu tietenkin uuteen kontekstiin, ja fyysiset pelaajat tulevat esiin paremmin, Westerlund korostaa.
Westerlund: Paranisiko jääkiekko pelaajia vähentämällä?
Haittapuolista huolimatta Westerlund kääntyy mielipiteessään myös Euroopan kaukaloiden yhtenäisen kaventamisen kannalle.
– Kallistuisin ehkä kuitenkin siihen, että kaukaloiden olisi hyvä olla suht samankokoisia eri puolilla maailmaa.
– Se on aika monitasoinen kysymys. Tietysti voisi ajatella, että Suomenkin kilpailuetu paranisi, jos pelattaisiin samankokoisessa kaukalossa kuin Pohjois-Amerikassa, hän pohtii.
– Mutten tiedä taas pelin kehittymisen kannalta, että viekö pieni kaukalo pelin kehittymistä oikeaan suuntaan. Pikkukaukalossa viidellä viittä vastaan viihteellisesti tulee tapahtumia koko ajan, mutta kehittyykö itse peli sitten?
– Joskus tässä on miettinyt jopa, että menisikö jääkiekko eteenpäin, jos mentäisiin neljällä neljää vastaan peliin. Tulisivatko taidot paremmin esiin. Nyt mennään periaatteessa päinvastaiseen suuntaan, kun mennään pienempään kaukaloon viisi-viisi-pelissä.
