Lapsiperheen paritalohelvetti: Naapurit katkaisivat veden lähes viikoksi – riidasta leimahti vuosien oikeustaisto

Nurmijärveläisten paritalonaapureiden vesiliittymäselkkausta puitiin vuosia eri oikeusasteissa. Selkkauksen maksajaksi joutui vedet katkaissut naapuripariskunta, joka hävisi riidan sekä käräjillä että hovissa.

Helsingin hovioikeudessa puitiin riitatapausta huhtikuun alussa. Vuosia kestänyt naapurisopu kärjistyi tilanteeseen, jossa naapurit sulkivat lapsiperheeltä käyttövesiliittymän.

Lapsiperhe oli asunut paritalon A-puolella vuodesta 2012, B-puolen naapuripariskunta jo vuodesta 2006. Kiinteistön omistus oli jaettu puoliksi.

Riitatilanne oli leimahtanut kesällä 2018. Naapuripariskunnalle ja lapsiperheelle oli syntynyt erimielisyyksiä paritalon lisärakennusoikeuksista. Naapurit halusivat rakentaa 80-neliöisen rakennuksen omalle pihapuoliskolleen. Koko kiinteistön rakennusoikeuksia oli käyttämättä noin 90 neliötä.

Oikeuden asiakirjoista selviää, ettei lapsiperhe ollut suostunut luovuttamaan omaa rakennusoikeuttaan naapureille ja allekirjoittamaan paperia, jossa rakennustyölle annettaisiin heidän hyväksyntänsä.

Lapsiperhe ilmoitti myöhemmin samana kesänä naapureille, että he suunnittelevat asunnon myymistä eivätkä tahtoneet menettää omia, noin 44 neliön rakennusoikeuksiaan.

Uhkaviesti joulun alla

Marraskuun 2018 alkuun mennessä tilanne kärjistyi siihen, että naapuripariskunta katkaisi lapsiperheen vedet noin viikoksi. Paritalo oli rakennettu vuonna 2003. Vesiliittymiä oli silloisen käytännön mukaan tehty vain yksi kappale.

Kumpaankiin paritalon asuntoon johdettiin vettä B-puolen, eli naapuripariskunnan asunnon sisällä sijaitsevan liittymän kautta. 

Jo asuntojen edelliset omistajat olivat noudattaneet käytäntöä, jossa vesiliittymäpuolen eli B-asunnon asukkaat maksoivat koko vesilaskun. A-puolen asukkaat puolestaan maksoivat heille omasta vedenkäytöstään alamittarin kertoman kulutuksen mukaisesti.

Jo aiemmin lokakuussa 2018 käydyssä sähköpostinvaihdossa naapurit olivat kehottaneet lapsiperhettä eriyttämään oman vesiliittymänsä, sillä he aikoisivat katkaista vedentulon.

Naapurit laittoivat pääsulun kiinni 1. marraskuuta 2018. Naapurinrouva myönsi saaneensa samana päivänä useita soittoja lapsiperheeltä, mutta hän ei sanojensa mukaan tiennyt, mitä asiaa puhelut olisivat mahdollisesti koskeneet.

Poliisit tulivat väliin

Vesisulun alkaessa lapsiperheen äidin sisko oli ollut hoitamassa perheen lapsia vanhempien lomaillessa. Sisko oli käynyt naapuripariskunnan ovella tuloksetta vaatimassa, että vedet kytketään takaisin päälle. 

Näin kävi vasta neljä päivää myöhemmin, kun poliisit puuttuivat peliin. Aluksi virkavalta tutki tapausta rikosnimikkeillä kiristys ja omankädenoikeus.

Pariskuntaa oli kielletty 10 000 euron sakon uhalla olla sulkematta A-puolen vesiliittymää.

Reilun kuukauden kuluttua selkkauksesta poliisi kuitenkin lopetti tutkinnan, koska kyseessä olisi siviiliasia. 

Selkkaus jatkui. Joulukuussa 2018 lapsiperhe sai sähköpostia naapureiden lakimieheltä. Viestissä perusteltiin, että paritalon vesiliittymä kuuluisi yksinomaan B-puolen asukkaille. Tällä erää naapurit uhkasivat katkaista vedet uudestaan kolmea päivää ennen jouluaattoa.

Lakimiehen viestin mukaan nykyinen vedenkäyttö- ja maksutilanne aiheutti naapuripariskunnalle “taloudellista tappiota”.

Tapaus eteni käräjille loppuvuodesta 2019. Lapsiperhe vaati kanteessaan, että käräjäoikeus vahvistaisi vesiliittymän olevan asukkaiden yhteinen.

Lakimieheltä kapuloita rattaisiin

Lapsiperheen näkemyksen mukaan naapurien toiminta kumpusi nimenomaisesti kesän 2018 rakennusoikeuksiiin liittyvistä erimielisyyksistä.

Naapuripariskunnan näkemyksen mukaan syynä vedensulkuun oli puolestaan se, ettei lapsiperhe ollut maksanut ajoissa tai riittävästi omasta vedenkäytöstään. Oikeudessa tuotiin kuitenkin esiin, että lapsiperhe oli pitänyt kulutuksestaan vesikirjaa ja maksanut vedenkäytöstään säännöllisesti ja sovitusti oman osuutensa mukaan.

Naapureiden välillä ei ollut aiemmin ollut ongelmia yhteisen vesiliittymäkäytännön kanssa.

Käräjäkäsittelyyn aiheutti omat viivästyksensä naapuripariskunnan lakimies, joka oli muun muassa uhkaillut lapsiperheen vanhempia lastensuojeluilmoituksen tekemisillä.

Lisäksi lakimies ei ollut hyväksynyt itse esittämiensä tosiseikkojen kirjaamista niin sanottuihin riidattomiin seikkoihin, mikä osaltaan pidensi oikeudenkäyntiä.

Lisäksi lakimies oli yrittänyt tilata oman vesiliittymän lapsiperheen nimiin ilman valtuutusta. Käräjäoikeus katsoi, että lakimiehen toiminta oli aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja lapsiperheelle.

Tavanomaisesti parituntinen valmistuluistunto käräjillä oli venynyt koko päivän mittaiseksi.

Tuplahäviö naapuripariskunnalle

Käräjäoikeus vahvisti, että vesiliittymä kuuluu sekä A- että B-puolen asukkaille, eli naapuripariskunta hävisi riidan. Oikeussaaga sai kuitenkin jatkoa, kun he valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen. 

Hovioikeus tulkitsi paritalon rakennusvuonna tehtyjä hallintaoikeussopimuksia ja päätyi samaan ratkaisuun kuin käräjäoikeus. Hovioikeus katsoi perusteluissaan myös, ettei naapuripariskunnalla ollut aiemmin ilmennyt minkäänlaista motiivia tulkita vesiliittymän hallinanjakosopimusta niin, että vain heillä olisi yksinoikeus liittymään.

Kummankaan oikeusasteen mukaan A-puolen asukkailta ei myöskään edellytetty oman vesiliittymän rakentamista. 

Hovioikeus ei muuttanut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden aiemmin antamaa tuomiota. Riidan hävinneet naapurit joutuivat korvaaman lapsiperheen lähes 3 000 euron hovioikeudenkäyntikulut. Lisäksi heidän maksettavakseen jäi omia asianajokulujaan yli 21 000 euroa.

Hovioikeuden ratkaisusta ilmenee, että kiistan hävinnyt naapuripariskunta on sittemmin myynyt asuntonsa ja muuttanut pois.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja