Suomalaislapset eivät ulkoile niin paljon kuin vanhemmat toivoisivat. Sisälle jäädään etenkin huonon sään tai pelien takia. Tämä selviää Reiman teettämästä kansainvälisestä kuluttajatutkimuksesta.
– Kun panen Ipadin pöydälle ja sanon, että nyt pojat ulos, niin Ipad on hävinnyt. Menen ulos katsomaan ja siellä he pelaavat kuusen tai trampan alla, kertoo golfammattilainen Minea Blomqvist-Kakko.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo, että yläkouluun siirtyessä koululaisten liikkuminen vähenee selvästi.
– Nuorempi alakouluikäinen vielä löytää sen spontaanin liikkeen, mutta jotain kummallista tapahtuu siinä kuudennen ja seitsemännen luokan välissä kesällä. Monta spontaania liikuntahetkeä tuntuu jäävän koulumurroksessa, kertoo Vasankari.
Eikä vanhemmilla välttämättä ole edes oikeaa käsitystä siitä, kuinka paljon lapsi liikkuu.
– He arvioivat omankin liikkumisen yläkanttiin, kun verrataan kyselyjä ja mitattuja tietoja. Uskon, että lasten kohdalla on sama, Vasankari sanoo.
Sensori mittaamaan liikkumista
Reima ja Suunto ovat yhdessä kehittäneet vaatteisiin kiinnitettävän aktiivisuus-sensorin, joka kertoo lapsen liikkeen tehosta ja kestosta. Ensin tuli PokemonGO ja nyt ReimaGO.
– Tämä on mieletön yhteensattuma. Ideahan on sama eli saada lapset liikkumaan ilon kautta. Tässä yksi iso ero on se, että ReimaGOssa me pyrimme vähentämään ruutuaikaa, kertoo Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund.
– Tämä ei missään tapauksessa laske kaloreita tai kilometrejä, vaan vahvistetaan lapsen halua mennä ulos.
Suunnon toimitusjohtaja Mikko Moilanen on tyytyväinen, että älyvaatteiden teknologista osaamista viedään myös maailmalle.
– Tässä on kaksi yritystä, jotka tulevat hyvin erilaisilta toimialoilta. Se synnyttää mahdollisuuden luoda ja tehdä jotain, mitä kumpikaan ei yksin pystyisi tekemään, Moilanen sanoo.
Motivaatiota liikkumiseen
Reiman tuoreen kansainvälisen kuluttajatutkimuksen mukaan etenkin suomalaisia ja ruotsalaisia lapsia kiinnostavat pelit ulkoilua enemmän.
Norjassa puolestaan noin kolmannes lapsista viihtyy arkisin ulkona jopa yli 4 tuntia. Suomessa saman verran ulkoilee päivässä vain 16 prosenttia lapsista.
Norjassa asunut lastenortopedi Mikko Haara uskoo norjalaisten salaisuuden piilevän yhdessä tekemisessä.
– Liikunta on siellä osa identiteettiä ja kulttuuria. Se näkyy perheen arjessa, Lastenklinikalla työskentelevä Haara kertoo.
– Norjassa silmiinpistävä piirre on, että ammattiurheilija on ammattina arvostetumpi kuin Suomessa. Sitä ei määritä se, voitatko olympialaiset tai maailman mestaruuden. Heistä on hienoa, että joku yrittää ja on mukana urheilussa.
Suomessa saadaan varhaiskasvatukseen uudet liikuntasuositukset muutaman viikon päästä. Lisäksi Yhdysvalloissa pohditaan uusia liikuntasuosituksia.
– Vuonna 2018 pitäisi tuolta Amerikan mantereelta lähteä suositusaalto, joka vaikuttaa WHO:hon, EU:hun ja yksittäisiin maihin.
– Itse uskon, että 2018 jälkeen fyysisen aktiivisuuden suositukset menevät aika lailla uusiksi, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo.