Lapsensa onnettomuudessa menettänyt Orvokki sai neloset | MTV Uutiset
Lapsensa onnettomuudessa menettänyt Orvokki sai neloset
Orvokin perhe yhteiskuvassa.
Julkaistu 06.05.2012 14:00(Päivitetty 12.07.2013 15:30)
Rovaniemeläinen Orvokki Nieminen on käynyt niin aallon harjalla kuin sen pohjallakin. Menetettyään toisen lapsensa onnettomuudessa Orvokki huomasi pian odottavansa nelosia. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Orvokki on kirjoittanut kokemuksensa kansien väliin. Syntyi koskettava omaelämäkerta Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin.
Orvokki ja Esa Niemisen perheeseen syntyi esikoispoika vuonna 1981. Jo pian Artun syntymän jälkeen Orvokki alkoi haaveilla toisesta lapsesta. Kului kahdeksan pitkää vuotta, ennen kuin toive toteutui.
– Idan syntymä oli minulle toiveiden täyttymys. Hän ei ollut terve, mutta minulle sitäkin rakkaampi, Orvokki kertoo.
Orvokki ehti perheensä kanssa iloita Idasta vain kahdeksan kuukautta, kunnes koitti juhannusaatto. Kohtalokkaassa auto-onnettomuudessa Orvokki menetti sekä äitinsä että tyttärensä.
– Lapsen menettäminen on vanhemmalle elämän suurin katastrofi. Siihen ei voi verrata edes puolison tai oman vanhempansa menettämistä, Orvokki sanoo.
Idan kuoleman jälkeen Orvokki hakeutui koeputkihedelmöitysjonoon. Perheessä oli paikka lapselle.
– Syli oli tyhjä, mutta en kaivannut lasta Idan tilalle vaan hänen lisäkseen.
Nelinkertainen onni
Orvokille laitettiin neljä hedelmöittynyttä munasolua. Lääkärit toivoivat, että yksi niistä lähtisi kasvamaan. Kun raskaustesti näytti plussaa, Orvokki hakeutui ultraan. Lääkäri kertoi Orvokin odottavan kaksosia.
Muutaman viikon kuluttua ultrassa lääkäri sanoi lapsia olevan tulossa kolme.
Väylän kirjat
– Siinä vaiheessa minulla oli ihmeellinen tunne, että kyllä niitä olisi neljä. Ja niin siinä kävi, että viikon päästä lääkäri kertoi minun odottavan nelosia. Muistan sen hetken aivan tarkasti.
Lääkäreille uutinen oli sokki, sillä odotuksissa oli ollut vain yksi lapsi. Siinä missä toinen lääkäri onnitteli, toinen kauhisteli. Orvokki ei kuitenkaan murehtinut. Hän kertoo olleensa luottavaisella mielellä koko raskauden ajan.
– Sain 400-prosenttisesti onnea itselleni. Erinäisten mutkien kautta kaikki sujui lopulta hyvin, ja lapset syntyivät vuonna 1991 kukin yhdeksän pisteen lapsina.
Kokemukset kansien väliin
Lasten kasvettua teini-ikäisiksi Orvokki alkoi kypsytellä ajatusta kirjasta. Hän halusi kertoa lapsilleen Idan tarinan.
– Aloitin juhannusaatosta, sillä halusin kirjoittaa ensin raskaimman hetken pois alta. Ajattelin sitten palata Idan odotukseen ja syntymään, mutta aika pian ymmärsin, että minun olisi palattava vielä kauemmas ajassa.
Kolme kuukautta Orvokki kirjoitti lähes täyspäiväisesti. Hän saattoi herätä keskellä yötä kirjoittamaan mieleensä tulleen ajatuksen ylös, ettei se ehtisi unohtua aamuun mennessä. Pikkuhiljaa kirja sai muotonsa, ja se julkaistiin vuonna 2011 äitienpäiväksi.
– Ihmiset ovat kertoneet tarvinneensa nenäliinoja kirjaa lukiessaan. Olen itsekin ihmetellyt jälkeenpäin, että olen pystynyt tämän kirjan tuottamaan. Se on kirjoitettu täysin sydämestäni, ja olen hyvin onnellinen siitä, että kirja jää nyt elämään lasteni lapsille ja siitäkin eteenpäin.
– Lukijoilleni toivon siinä olevan annettavaa ja lohdutuksen sanaa samaa kokeneille. Olen kokenut pohjia myöten, sekä saanut niin ylenpalttisesti onnea, että haluan jakaa tämän myös muille.
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
