Turkin väestöstä eri arvioiden mukaan vähintään 15 prosenttia on kurdeja, toteaa Suomen Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen.
Heidät keskushallinto jakaa karusti kahtia. Ne, jotka taistelevat itsenäisyyden tai autonomian puolesta, ovat terroristeja. Hyvät kurdikansalaiset mieluusti äänestävät istuvaa presidenttiä Recep Tayyip Erdogan, eivätkä vaadi enempää oikeuksia.
– Jos vaatii kurdinkielen opetusta kouluihin, tulee leimatuksi terroristien tukijaksi, Leinonen sanoo.
Suomessa kurdeista on tullut akuutti puheenaihe, koska Erdogan on ilmoittanut estävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, jos hänen vaatimuslistaansa ei suostuta.
Lue myös: Turkki jäkittää: Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus ei etene, ellei Turkin "turvallisuushuoliin" vastata"
Iso kivi Turkin kengässä on PKK eli Kurdistanin työväenpuolue, joka perustettiin vuonna 1978. Vasemmistolainen PKK aloitti sissisodan Turkkia vastaan vuonna 1984 ja toimi enimmäkseen Syyriasta käsin.
Sota sujui PKK:n kannalta vielä ihan mukavasti 1990-luvun alussa ja se oli uhka Turkin valtion yhtenäisyydelle, Leinonen kertoo.
– 90-luvun aikana PKK ei enää vaatinut itsenäisyyttä, vaan oli valmis tyytymään vahvaan paikallishallintoon, Leinonen jatkaa.