Turkin väestöstä eri arvioiden mukaan vähintään 15 prosenttia on kurdeja, toteaa Suomen Lähi-idän instituutin asiamies Anu Leinonen.
Heidät keskushallinto jakaa karusti kahtia. Ne, jotka taistelevat itsenäisyyden tai autonomian puolesta, ovat terroristeja. Hyvät kurdikansalaiset mieluusti äänestävät istuvaa presidenttiä Recep Tayyip Erdogan, eivätkä vaadi enempää oikeuksia.
– Jos vaatii kurdinkielen opetusta kouluihin, tulee leimatuksi terroristien tukijaksi, Leinonen sanoo.
Suomessa kurdeista on tullut akuutti puheenaihe, koska Erdogan on ilmoittanut estävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, jos hänen vaatimuslistaansa ei suostuta.
Lue myös: Turkki jäkittää: Suomen ja Ruotsin Nato-hakemus ei etene, ellei Turkin "turvallisuushuoliin" vastata"
Iso kivi Turkin kengässä on PKK eli Kurdistanin työväenpuolue, joka perustettiin vuonna 1978. Vasemmistolainen PKK aloitti sissisodan Turkkia vastaan vuonna 1984 ja toimi enimmäkseen Syyriasta käsin.
Sota sujui PKK:n kannalta vielä ihan mukavasti 1990-luvun alussa ja se oli uhka Turkin valtion yhtenäisyydelle, Leinonen kertoo.
– 90-luvun aikana PKK ei enää vaatinut itsenäisyyttä, vaan oli valmis tyytymään vahvaan paikallishallintoon, Leinonen jatkaa.
Lue myös: Turkki on ollut Natolle vaikea kumppani jo vuodesta 2011 – nyt maa teki itsestään entistä hankalamman: "Turkista tulee riitaisa ja epäluotettava vaikutelma"
2000-luvun Turkki alkoi antamaan kurdeille kulttuurioikeuksia. Erdogan oli tässä merkittävässä roolissa.
– Hän uudelleen ja uudelleen otti asian esille, Leinonen totesi.
Sota Syyriassa torppasi "hyvän pöhinän"
PKK on tehnyt terrori-iskuja, sanoo Leinonen, mutta suurin osa toiminnasta on perinteisempää taistelua Turkin joukkoja vastaan.
Vuosien 2009–2015 välillä kurdien ja Turkin valtion suhteiden kehitys oli "tosi lupaavaa" ja käynnissä oli "hyvä pöhinä", Leinonen arvioi.
Syyriassa vuonna 2011 alkanut sota hiljalleen pilasi nämä kuviot. Pohjois-Syyrian kurdit taistelivat tehokkaasti Isisiä vastaan ja saivat apua muun muassa Yhdysvalloilta.
Lue myös: Turkilta on tullut Suomelle viime vuosina yhdeksän luovutuspyyntöä – kaksi ihmistä luovutettu
Merkittävässä roolissa Pohjois-Syyriassa oli PKK:n liittolainen YPG eli kansan suojeluyksiköt. Yhtäkkiä Turkilla oli edessään tilanne, jossa sen rajoilla oli kaksi läheisissä väleissä olevaa kurdiryhmittymää.
– Turkin armeija miehittää jo osaa Pohjois-Syyriasta. Siellä on isompia ja pienempiä kähinöitä. Turkkilaissotilaiden kuolemista uutisoidaan aina isosti, he ovat marttyyreja, Leinonen sanoo.
"Jotain pitää antaa", jotta Suomi pääsee Natoon
Nyt Turkin presidentti Erdogan on uhannut aloittaa uuden sotilasoperaation Syyriassa, kertovat uutistoimistot AP, Reuters ja Anadolu.
Erdoganin mukaan operaation tarkoituksena on jatkaa Turkin aiempia pyrkimyksiä saada aikaiseksi 30-kilometrin turva-alue maiden välisen rajan tuntumaan.
– Henkilökohtaisesti olen huolissani, että kun Turkkia painostetaan hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemukset, voi olla, että länsimaat ikään kuin "antaisivat" Turkin toteuttaa sotilasoperaationsa Syyriassa, Leinonen sanoo.
Samaan aikaan keskiviikkona Turkki keskusteli Suomen ja Ruotsin kanssa viisi tuntia. Turkki totesi, ettei Nato-kiista ei etene, ellei Turkin "turvallisuushuoliin" vastata.
Lue myös: "Erdoganin mukaan Suomi on terroristipesäke ja tietyllä tavalla hän on oikeassa" – tällä tilastolla väitteen voi perustella
Suomen Nato-jäsenyyttä Turkki ei hyväksy ilmaiseksi, uskoo Leinonen.
– Todennäköisesti jotain pitää antaa, hän sanoo.