Suomalaiset syövät yhä liikaa tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Eniten kovaa rasvaa saadaan lihasta ja lihavalmisteista sekä maidosta ja maitovalmisteista.
Terveyssuositusten mukaan kovan rasvan osuus saisi olla kymmenen prosenttia kokonaisenergiansaannista, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
– Vuonna 2017 tähän suositukseen pääsi THL:n FinRavinto-tutkimuksen perusteella kolme prosenttia miehistä ja kuusi prosenttia naisista. Viime vuoden FinRavinto-tutkimuksen tuloksia ei ole vielä julkaistu, mutta en usko, että tässä on tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia.
Tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja tulisi saada kaksinkertainen määrä kovaan rasvaan nähden. Fogelholmin mukaan hyvin harva suomalainen saa, vaikka kovien ja pehmeiden rasvojen saannin oikea suhde saattaisi olla terveyden kannalta jopa tärkeämpää kuin pelkän kovan rasvan määrä.
Fogelholm pitää epärealistisena sitä, että suomalaisten keskimääräinen kovan rasvan saanti laskisi lähitulevaisuudessa suositeltavalle tasolle, sillä vuonna 2017 se oli jopa 15 prosentin tuntumassa. Silti lähemmäs kymmentä prosenttia olisi mahdollista päästä ilman dramaattisia ruokavalion muutoksia.
Pienillä valinnoilla kovaa rasvaa voi korvata pehmeillä rasvoilla, jolloin rasvan kokonaislaatu paranee.
Fogelholmin mukaan lihoista suurin kovan rasvan lähde on naudanliha.
– Paras muutos olisi korvata naudan- ja sianlihaa kaloilla, äyriäisillä tai kasvipohjaisilla proteiininlähteillä. Myös siipikarja on muutos parempaan suuntaan, mutta itse näkisin sen lähinnä hyvänä siirtymävaiheena kohti kala- ja kasvispainotteisempia pääaterioita.