Lääketieteen tohtori, painonnostaja Anni Vuohijoki tutki tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan sairaaloiden ja terveydenhuollon ulkoisia laatujärjestelmiä.
Lääketieteen tohtori ja painonnostaja Anni Vuohijoen väitöskirjatutkimus käsittelee sitä, miten sairaaloista tehdään turvallisempia ilman, että hoitohenkilökunnan kuormitus kasvaa.
Vuohijoki nostaa väitöstutkimuksessaan esille sairaaloiden ulkoiset laatujärjestelmät, jotka käsittävät käytännössä kaiken, mikä vaikuttaa potilastyöhön ja työhön itsessään, kuten potilasturvallisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin.
Tutkimuksen tärkein havainto on se, että laatujärjestelmät voivat parantaa potilasturvallisuutta.
Lue myös: Anni Vuohijoki kertoo vaikeasta raskaudestaan – "Elämäni paskinta aikaa"
Henkilöstön hyvinvointi on yksi tärkeimpiä asioita potilasturvallisuuden kannalta.
– Mitä paremmin henkilöstö voi, sitä turvallisempaa potilaan on toimia. Sillä tavalla se on ristiriitaista, että ulkoiset laatujärjestelmät koetaan byrokraattisiksi ja raskaiksi, ja ne vievät aikaa potilastyöstä, Vuohijoki sanoo.
– Tutkimustyöni ehkä isoin sanoma oli se, että kun meillä on kansallisesti todella korkea valvontajärjestelmä, niin hyötyvätkö sellaiset valtiot, jotka ohjaavat potilastyötä kansallisesti, tällaisista ulkoisista järjestelmistä vai onko se niihin laitettu euromäärä negatiivinen verrattuna hyötyihin, Vuohijoki jatkaa.
Vuohijoen mukaan ulkoinen laatujärjestelmä kuitenkin selkeyttää ja tekee työtä läpinäkyvämmäksi, kun se viedään hyvin käytäntöön.
Ainoa arvo on potilas
Potilasturvallisuus on Vuohijoen mukaan Suomessa todella korkea.
– Tosin, kun koko ajan katkaisemme soterahoituksia, niin se kuka kärsii, on potilas. Sairaalamaailmassa ja terveydenhuollossa ainoa arvomme on potilas, koska meillä ei ole sairaaloita, jos meillä ei ole potilaita, Vuohijoki sanoo.
– Meillä on aika suorat raamit sille, miten tulee toimia. Mutta henkilöstövajeemme, jonot ja ennalta ehkäisevän työn puuttuminen tulevat olemaan asioita, jotka tulevat vaikuttamaan potilaan kokemaan hoitoon tulevaisuudessa, Vuohijoki painottaa.
Vuohijoen mukaan, jos hyvinvointialueet ovat tulleet jäädäkseen, niin jokaiseen täytyisi ottaa käyttöön yhtenevä laatujärjestelmä.
– Ehdottaisin joko EU-lähtöistä tai kansallisesti rakennettua laatujärjestelmää, joka olisi sama kaikilla hyvinvointialueilla. Se tekisi sen, että pystymme vertailemaan eri hyvinvointialueiden toimintaa. Se voisi olla seuraava askel, Vuohijoki pohtii.
