Kysely: Näin suomalaiset suhtautuvat Naton ydinaseisiin – kesän jälkeen selvä muutos

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta selvittää säännöllisesti tehtävässä kyselyssä suomalaisten asenteita puolustusliitto Natoa kohtaan.

Kysely on osa Koneen Säätiön rahoittamaa ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimushanketta, joka tunnetaan myös nimellä "Natopoll".

Hankkeessa samoja vastaajia haastatellaan säännöllisin väliajoin ja verrataan heidän näkemystensä kehittymistä. Edellinen kysely toteutettiin Vilnan huippukokouksen edellä kesäkuussa 2023 ja uusin kysely on tehty 10.–23. marraskuuta. Vastaajia on yli 2 000.

Marraskuun kyselyssä joka viides vastaaja oli vähintään jokseenkin samaa mieltä väitteestä  ”Suomen tulee sallia ydinaseiden sijoittaminen Suomen maaperälle”. Kesäkuussa vastaava osuus oli 14 prosenttia, joten ydinaseiden sijoittaminen Suomeen on kasvattanut hieman suosiotaan.

Vähintään jokseenkin eri mieltä väitteestä oli marraskuussa 71 prosenttia vastaajista ja kesäkuussa 77 prosenttia.

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta sanoo muutoksen olevan huomattava.

– Ydinaseet on ollut sen tyyppinen punainen viiva,  jossa suomalaisten yleensä varsin korkea valmius hyväksyä Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet on tullut vastaan. Tässä tosissaan nähdään, että viidessä kuukaudessa asenteet ovat muuttuneet huomattavasti myötämielisemmiksi, Wass toteaa.

Myös kuljetusta suvaitaan enemmän

Sama ilmiö oli havaittavissa väitteen ” Suomen tulee sallia ydinaseiden kuljetukset Suomen kautta” kohdalla.

Marraskuussa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oli 38 prosenttia vastaajista, kun kesäkuussa vastaava luku oli 27 prosenttia. Vajaassa puolessa vuodessa muutos oli 11 prosenttiyksikköä. Täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa oli marraskuussa 49 prosenttia ja kesäkuussa 61 prosenttia.

Kyselyssä kesäkuussa vastaukset saatiin yli 2 800 ihmiseltä ja  marraskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi samasta joukosta 2 038 suomalaista eli 71 prosenttia kesäkuun vastaajista. 

Hybridioperaatio vaikuttaa

Muutoksen taustalla vaikuttavat todennäköisesti siirtolaisten käyttö itärajalla Venäjän hybridihyökkäyksessä sekä Balticconnector-kaasuputken tärvely aiemmin syksyllä.

– Elämme sellaisessa monikriisisessä ympäristössä, jossa uusi kriisi tulee vanhan päälle ennen kuin se vanha saadaan ratkaistua. Se heijastuu suoraan kansalaisten näkemyksiin. Voisi melkein sanoa, että kansalaisten turvallisuustarpeet ovat kyltymättömät, Wass toteaa.

Kyselyssä selvitetään erityisesti suomalaisten asenteita Naton toimintaa kohtaan.

Nato-jäsenyyden kannatus on ollut niin kesä- kuin marraskuussa hieman yli 80 prosenttia.

– Suomalaiset haluavat vahvan Naton. Halutaan, että Suomi on Naton kaikissa ytimissä mukana päätöksenteossa. Lisäksi halutaan muitakin turvatakuita, kuten vahvaa EU:ta ja DCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa saa paljon kannatusta. Myös Suomen omaa puolustusta halutaan vahvistaa, Wass selvittää.

Lue myös:

Venäjän uhka huomioitu DCA-sopimuksessa? Näin vastaa turvallisuustutkija

Testaako Putin Naton pelotteita Suomen rajalla? Asiantuntijalta tyly muistutus: "Kylmän sodan aikana kymmenkertainen määrä"

DCA-sopimus julki: Suomi avaa 15 aluetta Yhdysvaltojen joukoille – ydinaseista ei mainintaa

Suomi pääosassa Naton jouluvideossa – yksi yksityiskohta särähtää ja pahasti