Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA) tuli julkiseksi torstaina valtioneuvoston istunnon jälkeen. Sopimus allekirjoitetaan maanantaina 18. joulukuuta.
Tiedotustilaisuudessa DCA-sopimuksen sisällöstä kertoivat ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.)
Sopimuksen mukaan Suomessa avataan 15 aluetta Yhdysvaltojen joukkojen mahdolliseen käyttöön, kun puolustusyhteistyösopimusta aletaan soveltaa. Kaikki alueet ovat sotilaskohteita ja sopivia maa-, meri- ja ilmavoimien toiminnalle.
Yhdysvaltojen käyttöön avataan muun muassa Rovaniemen, Kuopio-Rissalan, Tampere-Pirkkalan ja Jyväskylä-Tikkakosken lentotukikohdat, Upinniemen laivastotukikohta sekä Vekaranjärven varuskunta-alue.
– Jo Nato-jäsenyys tuo mukanaan tietyt periaatteet joukkojen toimimisessa liittolaismaan alueella. Sopimus tarkentaa tätä. Se, ettei asioista tarvitse sopia erikseen, voi olla kriisissä elintärkeää, ulkoministeri Valtonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Erittäin merkittävä Suomen puolustuksen ja turvallisuuden kannalta. Tällä sopimuksella USA sitoutuu meidän puolustukseen myös tiukassa paikassa, totesi puolustusministeri Häkkänen.
Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyösopimuksen (DCA eli Defense Cooperation Agreement) sisältö julkistettiin torstaina, kun valtioneuvosto antoi asiasta esityksen.
DCA-sopimus on merkittävä, koska se mahdollistaa käytännössä Suomen ja Yhdysvaltain välisen puolustusyhteistyön ja Naton turvatakuut Suomelle.
Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa sujuva puolustusyhteistyö käytännössä.
Puolustusministeri allekirjoittaa
Suomi tulee sallimaan muun muassa yhdysvaltalaisjoukkojen pääsyn Suomeen ilman passia tai viisumia. Lisäksi sopimuksessa määritellään alueet, joihin yhdysvaltalaisjoukoilla on pääsy.
Sopimus allekirjoitetaan maanantaina 18. joulukuuta. MTV Uutisten tietojen mukaan sopimuksen allekirjoittaa todennäköisesti puolustusministeri, vaikka sopimuksen onkin neuvotellut ulkoministeriö.
Syyksi kerrotaan muun muassa se, DCA-sopimus on Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallintojen välinen, minkä vuoksi allekirjoitusmahdollisuutta tarjottiin puolustusministeri Häkkäselle.
DCA-sopimus ei astu voimaan vielä allekirjoituksen yhteydessä.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen hallitus antaa vielä eduskunnalle esityksen DCA-sopimuksen hyväksymisestä todennäköisesti keväällä.
Eduskunnan vastauksen jälkeen presidentti hyväksyy vielä sopimuksen.
Sopimus astuu voimaan, kun Suomi ja Yhdysvallat ovat ilmoittaneet toisilleen nootin välityksellä kansallisten menettelyjensä loppuunsaattamisesta.
Lopulta sopimus saatetaan Suomessa voimaan kansalliselle lainsäädännöllä ja valtioneuvoston asetuksella.
Ydinaseista ei mainintaa
Suomen sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen on kunnioitettava Suomen lainsäädäntöä, kansainvälisiä velvoitteita ja perustuslakia.
Norjan sopimuksessa kielletään erikseen ydinaseet, mutta Suomen ja Ruotsin sopimuksissa mainintaa ydinaseista ei ole.
– Ydinaseiden osalta ei ole rajattu mitään ulos. Tiedämme, että ydinaseilla kiristäminen, painostaminen, pelottelu, ja jopa sodankäyminen ei ole mitenkään poistunut Venäjän toimintavalikosta. Sen takia se on myös Naton ja USA:n toimintavalikossa.
Lue myös: Katso lista alueista, jotka luovutetaan Yhdysvaltain käyttöön
– Emme tee tähän sopimukseen rajauksia erikseen.
Suomessa on kuitenkin voimassa ydinenergialaki, joka kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin. Sen myös Häkkänen toi lausunnossaan esille.
Ruotsi allekirjoitti puolustusyhteistyösopimuksensa Yhdysvaltojen kanssa 5. joulukuuta. Ruotsissa Yhdysvaltojen käytössä on 17 aluetta.
Kuinka Suomi toimii, jos amerikkalaissotilaat syyllistyvät rikoksiin Suomessa?
Tiedotustilaisuutta paikan päällä seurannut MTV Uutisten toimittaja Maria Nykänen kysyi ulkoministeri Valtoselta, että kuinka Suomi tulee toimimaan, jos yhdysvaltalaissotilaat syyllistyvät rikoksiin Suomessa.
– Lähtökohta on se, että yhdysvaltalaiset joukot ja täällä toimivat ihmiset noudattavat oman maansa lainsäädäntöä ja kunnioittavat Suomen lainsäädäntöä.
Valtonen kuitenkin lisää, että "Suomi voi kuitenkin tarvittaessa ja halutessaan saattaa itselleen ensisijaisen tuomiovallan tapauksissa, joissa Suomi kokee ne merkittäviksi, esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävissä rikkomuksissa tai seksuaalirikoksissa."