Kymmenettuhannet suomalaiset eivät tiedä sairastavansa keliakiaa, koska tauti on heillä oireeton tai hyvin vähäoireinen. Pitkään jatkuessaan oireetonkin sairaus vaurioittaa elimistöä ja voi alkaa aiheuttaa erilaisia ongelmia aina anemiasta lapsettomuuteen ja luukatoon. On tiettyjä tilanteita, joissa kannattaa aina poissulkea keliakia verikokeilla.
Ainahan minun mahaani turvottaa, kun syön ruisleipää tai tuoretta pullaa – ei siinä ole mitään outoa.
Jos tunnet ja ajattelet näin, et ole ainut. Ihminen tottuu erilaisiin lieviin oireisiin.
THL:n Terveys 2000 -tutkimuksen perusteella Suomessa keliakiaa sairastavista reilusta 100 000 ihmisestä vain noin 36 000 on saanut diagnoosin. Toisin sanoen maassamme on yli 65 000 keliaakikkoa, jotka eivät tiedä sairaudestaan.
Suurta diagnosoimattomien määrää selittää se, että potilaat ovat oireettomia. Jos ei ole oireita, ei mennä lääkäriinkään.
Suurella osalla oireettomuus johtuu siitä, että tauti on varhaisessa vaiheessa. Joidenkin kohdalla oireettomuus on kuitenkin tulkinnanvaraista.
– Tiedetään, että niistä keliaakikoista, jotka ovat löytyneet oireettomina pelkän vasta-ainetestin perusteella, kaikki eivät valitettavasti olekaan täysin oireettomia. Lähemmässä tarkastelussa heilläkin huomataan lievempää gluteenin aiheuttamaa haittaa, sisätautiopin professori Katri Kaukinen Tampereen yliopistosta kertoo.
On siis käynyt, kuten alussa sanottiin: erilaisia tuntemuksia on alettu pitää normaaleina.
– Ei tulla ajatelleeksi, että esimerkiksi suolistovaivat voisivat johtua gluteenista ja olla hoidettavissa.
Mitä haittaa keliakiasta sitten on, jos se kerran on oireeton tai vähäiset oireet eivät haittaa ihmistä itseään?
Sitä, että suolinukka vaurioituu joka tapauksessa. Pitkään jatkuessaan tilanne johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöön ja puutostilaan. Tästä taas voi seurata monenlaisia terveydellisiä ongelmia.
Kun oireeton henkilö saa keliakiadiagnoosin, suositellaan aina gluteenittoman ruokavalion aloittamista. Suomessa oireettomat keliaakikot näyttävät tutkimusten perusteella noudattavan gluteenitonta ruokavaliota yhtä hyvin kuin oireellisetkin potilaat, ja monilla yleisvointi paranee sen myötä selvästi.
– Aika usein ”oireeton” henkilö kertoo myöhemmin kontrollissa, että itse asiassa vointi on nyt ihan toinen, parempi – nyt vasta tajusin, että minullahan olikin vaivoja! Osa vain tosiaan on niin tottunut oireisiinsa.
Seurauksina raudanpuutetta ja luukatoa
Suolinukan vaurioitumisesta ja ravintoaineiden huonosta imeytymisestä seuraavat ongelmat ovat moninaisia. Kaikkia ei tietenkään tule kaikille, mutta niistä on hyvä olla tietoinen.
– Yksi keliakian tyypillinen ilmentymä on lievä raudanpuuteanemia. Puutetta voi olla myös esimerkiksi foolihaposta. Alkuvaiheessa nämä muutokset eivät anna mitään oireita, joten ne pääsevät vaikuttamaan elimistöön piilossa, Kaukinen kertoo.
– Aikuisilla hoitamaton keliakia voi heikentää luuston kuntoa eli aiheuttaa luukatoa. Se taas altistaa murtumille. Lisäksi voi ilmetä hermoston häiriöitä, kuten puutumis- ja pistelyoireita.
Harvinaisempiin oireisiin kuuluvat esimerkiksi hampaiden kiillevauriot.
– Välillä keliakiaa epäilee ensimmäisenä juuri hammaslääkäri. He osaavat tunnistaa keliakialle tyypillisen kiillevaurion, joka kehittyy tietyllä tavalla kronologisesti ja systemaattisesti pysyvien hampaiden kehityksen mukaan.
Keliakia voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.
– Tauti pitäisi seuloa ja hoitaa ennen kuin tehdään mitään raskaaksi tulemiseen tähtääviä hormonihoitoja. Lapsettomuutta hoitavat gynekologit kyllä tietävät tämän yhteyden.
– Olen joskus törmännyt oikein onnellisiinkin tarinoihin naisista, jotka ovat saaneet keliakiadiagnoosin ja siirtäneet vaikka vuoden päähän sovittua tähystyskontrollia siksi, että he ovat gluteenittomalle dieetille ryhdyttyään vihdoin tulleet raskaaksi, Kaukinen sanoo.
Lasten kohdalla keliakian mahdollisuus pitää selvittää esimerkiksi silloin, jos neuvolassa nähdään, että kasvukäyrä taittuu eikä pituuskasvu etene niin kuin pitäisi.
– Jos taustalta löytyy keliakia ja se hoidetaan gluteenittomalla ruokavaliolla, lapsi ottaa pituudessa hienosti kiinni ja palaa normaalikäyrälle.
Yksi testaus ei poissulje tautia loppuiäksi
Jos ja kun oireeton tai vähäoireinen keliakia jää hoitamatta, matkan varrella oireita ja ongelmia alkaa kehittyä aina enemmän.
– Kysymys kuuluukin, pitääkö meidän odottaa, että ihminen tulee kipeämmäksi ja hoitaa häntä vasta sitten, vai alammeko hoitaa ihmistä jo varhaisessa vaiheessa, jolloin pienistäkin vaivoista päästään eroon eikä mitään pahempaa gluteenin aiheuttamaa haittaa edes pääse kehittymään?
Jälkimmäinen vaihtoehto kuulostaa äkkiseltään järkevämmältä. Sekä Suomessa että ulkomailla on mietitty keliakian seulomista esimerkiksi kouluun tai armeijaan mennessä tai 50-vuotistarkastuksessa, mutta väestöseulonnan aloittamiselle on hyvin tarkat Maailman terveysjärjestö WHO:n asettamat kriteerit. Keliakia täyttää niistä monia – tauti on yleinen, löydettävissä jo varhaisvaiheessa vasta-ainetesteillä ja hoidettavissa gluteenittomalla ruokavaliolla –, mutta ei aivan kaikkia.
– Vielä ei ole riittävän vahvaa dataa siitä, että kaikki väestöseulonnoissa todetut oireettomatkin keliaakikot hyötyisivät tiukasta gluteenittomasta dieetistä. Näytön pitää olla aika iso, jotta ihmisiä alettaisiin oikeasti hakemalla hakea, Kaukinen sanoo.
Joka tapauksessa jo nyt suositellaan, että lievien suolisto-oireiden ilmetessä keliakian vasta-ainetestejä tehtäisiin perusterveydenhuollossa hyvin herkällä liipaisimella.
Oireettomien seulontaa suositellaan tietyissä riskiryhmissä, tärkeimpinä keliaakikoiden lähisukulaiset eli vanhemmat, sisarukset ja lapset.
– Viideltä–kymmeneltä prosentilta keliaakikoiden perheenjäsenistä löytyy oireeton tai vähäoireinen keliakia. Toisen asteen sukulaisilla riski on selvästi pienempi, mutta jos suvussa on useita keliakiatapauksia, niin kyllä testi voi olla hyvä tehdä.
Riskiryhmään kuuluvat myös henkilöt, joilla on tiettyjä autoimmuunisairauksia.
– Esimerkiksi tyypin 1 diabeetikoilta ja kilpirauhasen autoimmuunisairauksia sairastavilta löytyy keliakiaa enemmän kuin väestössä keskimäärin. Seulonta kannattaisi tehdä vaikka diabeetikon vuositarkastuksen yhteydessä, niin se löytyisi varhaisvaiheessa.
Kaukinen muistuttaa, että keliakiaan voi sairastua vauvana tai vanhuksena, missä iässä tahansa. Myöhemmällä iällä diagnoosin saaneen suolinukka ei välttämättä ole ollut vaurioitunut lapsesta asti, vaan tauti on voinut puhjeta jossakin matkan varrella.
– Tämä tarkoittaa myös, että kerran tehty seulonta ei poissulje sitä, etteikö sinulle koskaan tulevaisuudessa voisi kehittyä keliakiaa.
– Selvitämme parhaillaan, kuinka usein esimerkiksi keliaakikon perheenjäsenen kannattaisi tarkistaa vasta-aineensa, jos haluaa taudin löytyvän varhaisvaiheessa. Viiden vai kymmenen vuoden välein vai kenties vielä useammin? Uskon, että aikuisiässä uudelleen testaamisella ei kuitenkaan ole kiire, Kaukinen sanoo.
Kotitesti toimii, mutta ei riitä diagnoosiin
Apteekeissa myydään nykyään kotitestaukseen kelvollisia keliakian pikatestejä. Ne tehdään sormenpäästä pienestä veripisarasta.
– Meidän tekemissämme tutkimuksissa kotitestit ovat toimineet ihan samalla tavalla kuin laboratoriossakin tehtävät testit, Kaukinen sanoo.
– Pitää kuitenkin muistaa, että kotitesti ei yksistään riitä diagnoosiin. Eikä negatiivinen tulos täysin poissulje keliakiaa, sillä kaikilla keliaakikoilla ei näy veressä vasta-aineita edes laboratoriossa otetuissa testeissä. Tällä hetkellä diagnoosiin tarvitaan myös koepala ohutsuolesta.
Jos itse tehty kotitesti on positiivinen, tulee ottaa yhteyttä omaan terveyskeskuslääkäriin, joka järjestää diagnoosin varmistamiseksi tarvittavat jatkotutkimukset.
– Jo saadun kotitestin tulos voi ehkä vähän nopeuttaa sitä prosessia, Kaukinen sanoo.
On erittäin tärkeää, että gluteenitonta ruokavaliota ei aloiteta omin päin heti positiivisen kotitestin jälkeen.
– Silloin keliakia ei välttämättä enää näy, kun menee pidemmälle testeihin. Gluteenin käyttöä on jatkettava varsinaisiin testeihin asti, jotta tulos ei häiriinny.
Kaukinen huomauttaa, että vaikka Suomessakin on vielä paljon diagnosoimattomia keliaakikkoja, diagnoosiluvut ovat meillä kuitenkin maailman korkeimmat. Siinä mielessä monia asioita tehdään täällä paremmin kuin muualla.
– Mutta se vaatii jatkuvaa kouluttautumista asiaan, ja nimenomaan perusterveydenhuollossa, jonne ihmiset ensimmäiseksi vaivansa kanssa hakeutuvat. Terveyskeskuslääkäreiden pitää keksiä, että otetaanpa keliakiavasta-aineet. Testinähän se on helppo ja halpa, Kaukinen päättää.
Keliakiaa voi sairastaa ilman vatsavaivojakin – tunnetko kaikki oireet?
Keliakialiiton laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen kertoi Studio55.fi-lähetyksessä lokakuussa 2016, millaiset merkit voivat viitata keliakiaan ja mistä sairaus johtuu.
1:43
