Kärköläläisnaisen Aulikki Leinosen (1930-2016) käsissä esimerkiksi silkki, helmet ja siemenet taipuivat pääsiäismunien muotoon. Innoituksen taiteellisten munien valmistukseen Leinonen sai kuuluisista Fabergén pääsiäismunista.
Fabergén kullasta ja hopeasta, lasista ja emalista sekä muista arvokkaista materiaaleista tehdyt munat hurmasivat Leinosen heti, kun hän ne televisiossa 80–90-lukujen taitteessa näki. Koska kyseisten munien hinta huiteli pilvissä, nainen päätti valmistaa koristeensa itse.
– Äiti päätti tehdä halvemmista materiaaleista mahdollisimman kaunista, Leinosen tytär Seija Granfors kertoo.
Pääsiäismuna-askartelut veivät naisen mennessään. Vuosien saatossa nainen valmisti satoja toinen toistaan upeampia munia.
Koristeena Leinonen käytti muun muassa silkkiä, satiinia, paljetteja, helmiä ja nappeja.
– Äiti käytti töissään myös koristeellisiä vyönsolkia ja kenkien päältäkin hän hyödynsi kauniit koristeet, Granfors selvittää.
Myös luonnonmateriaalit kuten pajunkissat, tammenterhot, ruusunmarjansiemenet ja fasaanin höyhenet taipuivat naisen käsissä pääsiäismunien koristeiksi.
1001 nuppineulaa
Leinonen oli tarkka ja kunnianhimoinen käsityöihminen. Intohimoisesti harrastukseensa suhtautunut nainen suunnitteli tarkkaan työnsä ja valmisti munat alusta loppuun itse.