Kärköläläisnaisen Aulikki Leinosen (1930-2016) käsissä esimerkiksi silkki, helmet ja siemenet taipuivat pääsiäismunien muotoon. Innoituksen taiteellisten munien valmistukseen Leinonen sai kuuluisista Fabergén pääsiäismunista.
Fabergén kullasta ja hopeasta, lasista ja emalista sekä muista arvokkaista materiaaleista tehdyt munat hurmasivat Leinosen heti, kun hän ne televisiossa 80–90-lukujen taitteessa näki. Koska kyseisten munien hinta huiteli pilvissä, nainen päätti valmistaa koristeensa itse.
– Äiti päätti tehdä halvemmista materiaaleista mahdollisimman kaunista, Leinosen tytär Seija Granfors kertoo.
Pääsiäismuna-askartelut veivät naisen mennessään. Vuosien saatossa nainen valmisti satoja toinen toistaan upeampia munia.
Koristeena Leinonen käytti muun muassa silkkiä, satiinia, paljetteja, helmiä ja nappeja.
– Äiti käytti töissään myös koristeellisiä vyönsolkia ja kenkien päältäkin hän hyödynsi kauniit koristeet, Granfors selvittää.
Myös luonnonmateriaalit kuten pajunkissat, tammenterhot, ruusunmarjansiemenet ja fasaanin höyhenet taipuivat naisen käsissä pääsiäismunien koristeiksi.
1001 nuppineulaa
Leinonen oli tarkka ja kunnianhimoinen käsityöihminen. Intohimoisesti harrastukseensa suhtautunut nainen suunnitteli tarkkaan työnsä ja valmisti munat alusta loppuun itse.
– Munien pohjat äiti teki usein sanomalehdestä rypistämällä ne ruttuun. Sen päälle hän kietoi puuvillakangassuikaleita ja sukkahousuja sekä kenties jotakin muuta narua tai nauhaa. Päällimmäiseen kerrokseen tuli silkkilankaa tai muliinilankaa, Granfors selvittää.
Suurimpiin pääsiäismuniin ei edes olisi ollut tarjolla valmiita pohjia. Käsistään kätevä Leinonen valmistikin suurimmat munansa stryroksilevystä, kiinnittämällä pohjia yhteen hammastikuilla ja liimalla.
Suurimmat naisen valmistamat pääsiäismunat ovat jopa yli puolimetriä pitkiä.
Koristeet Leinonen kiinnitti muniin nuppineuloin. Neuloja kuluikin aikamoinen määrä.
– Vaikea sanoa paljonko nuppineuloja yhteen munaan meni, mutta on yksi muna, johon kului 1001 nuppineulaa.
Äidin muisto elää munissa
Vuonna 2015 Leinonen valmisti viimeiset pääsiäismunansa. Syksyllä naisella oli vielä mielessä muutama uusi idea toteutettavaksi, mutta hän ei koskaan ehtinyt viedä suunnitelmiaan käytäntöön ennen kuolemaansa.
Äitinsä perintönä käsityöinnostuksen saanut Granfors on kuitenkin suunnitellut, että voisi jossain vaiheessa viedä äitinsä viimeiset työt loppuun.
Sitä ennen Leinosen töitä voi ihailla naisen muistoksi pystytetyssä pääsiäismunanäyttelyssä Kärkölän kirkossa. Leinonen itse toivoi saavansa pääsiäismunansa ihmisten ihailtavaksi.
– Vaikka pääsiäismunat olivat kauniita jo äidin eläessä, on näiden arvo nyt noussut kun äitiä ei enää ole. On hienoa, että äidin kädenjäljet ovat jääneet tulevien sukupolvien ihailtavaksi, Granfors kiittelee.
Aiemmin Aulikki Leinosen pääsiäismunista kertoi Etelä-Suomen Sanomat.