Kuuluisan kirjailijan kuolema piinaa jälleen historian tutkijoita – kuoliko Jane Austen myrkytykseen?

Historian maineikkaimman naiskirjailijan Jane Austenin kuolema on edelleen arvoitus. British Library on esittänyt teorian, joka nosti pintaan aiemminkin esitetyn kysymyksen: kuoliko Austen myrkytykseen?

Jane Austenin kuolema on askarruttanut historioitsijoita kymmeniä vuosia. Yksi historian tunnetuimmista naiskirjailijoista kuoli ennenaikaisesti vain 41-vuotiaana ja kuolinsyy on jäänyt arvoitukseksi.

British Library nosti pohdinnat jälleen julkisuuteen, kun julkaisi blogissaan teorian siitä, että esimerkiksi Ylpeys ja ennakkoluulo, Emma ja Järki ja tunteet -romaanit kirjoittanut Austen olisi kuollut arsenikkimyrkytykseen.

Austen oli voinut huonosti useita kuukausia ja matkustanut sisarensa kanssa Winchesteriin hoitoon vuonna 1817. Hänen vointinsa kuitenkin heikkeni äkillisesti ja hän kuoli pian kaupunkiin saavuttuaan.

Silmälasit herättivät kysymyksen

Teorian arsenikkimyrkytyksestä esittää British Libraryn kuraattori tohtori Sandra Tuppen blogikirjoituksessa. Hän pohjaa pohdintansa silmälaseihin, jotka ovat perheen mukaan kuuluneet Austenille.

Kolme paria silmälaseja on ollut säilytettävänä British Libraryssä ja kirjasto tutki ne nyt ensimmäistä kertaa.

Testien mukaan kaikki lasit ovat pluslaseja, jotka auttavat näkemään lähelle, mutta jostain syystä yhdet lasit ovat paljon kahta muuta voimakkaammat.

Tämä herättää Tuppenin blogikirjoituksen mukaan epäilyksen siitä, että Austenin näkö olisi heikentynyt yllättäen.

Arsenikki aiheutti harmaakaihin?

Optikko ja professori Simon Barnard kertoo blogikirjoituksen mukaan, että monet terveydelliset syyt voivat vaikuttaa näön heikkenemiseen ja esimerkiksi diabetes voi aiheuttaa harmaakaihia, joka heikentää näköä pikku hiljaa.

Diabetes oli kuitenkin vielä 1800-luvulla mahdollisesti tappava sairaus ja Barnardin mukaan olisi todennäköisempää, että Austenin harmaakaihin olisi aiheuttanut altistuminen jollekin raskasmetallille kuten arsenikille.

Vaikka arsenikin myrkyllisyydestä on tiedetty jo vuosisatojen ajan, sitä oli Austenin elinaikana lääkkeissä ja vedessä.

Teoria täyttä spekulaatiota

Blogikirjoituksesta uutisoitiin ympäri maailman, mutta se tyrmättiin heti myös spekulaatioksi.

Esimerkiksi Live Science haastatteli kirurgia ja silmälääkäriä Mark Blecheriä, jonka mukaan harmaakaihi kehittyy ihmisille usein iän myötä ja voi kehittyä nuorelle ihmiselle monestakin syystä – joista krooninen arsenikkimyrkytys ei ole todennäköisin.

Kirjastostakin muistutetaan, ettei voida olla varmoja käyttikö Austen laseja erilaisiin tehtäviin, missä vaiheissa elämäänsä hän on eri laseja käyttänyt tai määrättiinkö laseja hänelle näöntutkimuksen perusteella ylipäätään vai poimiko hän ne itse kaupan hyllyltä.

Arsenikki vai Addisonin tauti?

Spekulaatioita Austenin kuolemasta on kuitenkin lietsonut se, että jo vuonna 2011 rikoskirjailija Lindsay Ashford pohti, voisiko arsenikkimyrkytys olla Austenin kuoleman syynä.

Hän veti johtopäätöksen, kun kuuli, että Austenilla oli ennen kuolemaansa ihomuutoksia, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi arsenikkimyrkytykselle.

Vaikka tarina olisi rikosromaanimaisen herkullinen, ihomuutoksetkaan eivät takaa arsenikkiteoriaa. Ihon pigmenttimuutokset kuuluvat myös Addisonin tautiin, jota on niin ikään pidetty yhtenä Austenin mahdollisena kuolinsyynä.

Lopullista syytä tuskin saadaankaan selville ilman, että Austenin ruumiille tehtäisiin nykyaikaista kuolinsyytutkimusta. Austen on haudattuna Winchesterin tuomiokirkkoon.

Lue myös:

    Uusimmat